torstai 5. heinäkuuta 2018

Satunnaista retkuilua 11.6.

Suuren hankinnan päivä. 


Ennen unelman täyttymistä ehdittiin käydä katsomassa Itkosten suvun uhrikiveä Kotajärventien varrella Leppävirralla.


Kiveä uhraustarkoitukseen on käyttänyt ainakin suvun kantaisä Lauri 1500-luvulla. Sammaloituneen pinnan alta erottuu useita kiveen hierrettyjä kuppeja. Tästä johtuu vaihtoehtoinen nimi kuppikivi.


Kiven vieressä olevassa puussa on ikäloppu linnunpönttö. Liekö lahoaines kuusitiaiselle mieleen, kun oli pesänsä tähän rakentanut.


Kun Petteri oli työnsä tehnyt, pääsimme matkaan kohti Joensuuta. Ristinkylän eteläpuolella tien varressa on Täyssinän rauhan aikainen rajakivi. Tämä rauha Ruotsin ja Venäjän välillä solmittiin vuonna 1595.


Ei liene luvallista, mutta liitu tekisi poikaa. Tällaisesta tasaisenharmaasta kivestä ei tekstit juurikaan erotu.


Komperon Siikakosken silta ylittää Taipaleenjoen tai ylitti. Puolet sillasta on romahtanut jo alas. Kosken partaalla on ollut mylly, sahalaitos, kehruu- ja kutomatehdas. Aikoinaan kylä on ollut merkittävä osa Pohjois-Karjalan teollisuutta. Tämä Liperin kylä ansaitsisi oman blogitarinansa.


Eikä vähiten tämän löydön ansiosta. Neidonkorento on ehdoton suosikkini.


Kontiolahdelta löytyi viimein  se Anssin unelmien täyttymys, Plymouth Valiant vm. 1964.


Tiukan syynin ja koeajon jälkeen auto vaihtoi omistajaa. Matka uuteen kotiin saattoi alkaa. Jos ei Anssilla ennenkään ole ollut vapaa-ajan ongelmia, ei niitä varmasti ole jatkossakaan. Ei tarvitse Anna Kaisan kuulla valitusta: "Ei oo mitään tekemistä".














Ei kommentteja:

Lähetä kommentti