Pyrin liikkumaan luonnossa kameroitani ulkoiluttaen aina, kun vaan muilta toimiltani ehdin. Näin eläkeläisenä ehdin onneksi mukavan usein. Talvipuoli menee enimmäkseen Päijät-Hämeen aukioita kierrellen ja muu osa vuodesta Keski-Suomen ja Savon seutuvilla.
Hankasalmen Leväsenlampi 6.5. Kolea ja tuulinen päivä. Kurkiemo hautoi matalana ja urhoollisesti. Monivuotinen pesäpaikka.
Vastarannalla, tuulensuojassa, joutsenella oli samat puuhat menossa.
Samalla lammella ruokaili myös tällainen erikoisempi tapaus. Onko kyseessä ns. kööpenhaminan sorsa, joka on sinisorsan enimmäkseen Kööpenhaminassa esiintyvä värimuunnos. Itä-Savon lehdessä on ollut tällainen juttu vuonna 2015. Mikkelin erikoiset sorsat Kuva on otettu kaukaa ja laatu on sen mukainen.
Pikkulokit etsivät lammen pinnalta syötävää.
Kuin myös metsäviklo.
Toisella lammella aivan lähellä touhusi rantasipi-
Sammakot mielessä kurjella.
Paikalla oli myös viisi paria mustakurkku-uikkuja.
Toinen kuvakulma
Etelä-Konnevedellä on runsas kalasääskikanta. Siikakosken kalalaitos on luovuttanut veronsa.
Viirupöllön haudontaa Nastolan metsissä 9.5. Jokohan poikaset ovat siirtyneet pöntön ulkopuolelle?
Immilänjoen rantasipi
Lintuoppaallani Jormalla on metsissä pönttöjä eri kokoisille pöllöille ja pelloilla latojen päädyissä kymmeniä tuulihaukan pesälaatikoita. Tällaisten ahkerien ja pyyteetömien lintumiesten ansiosta lähes jo hävinnyt tuulihaukka on jälleen yleistynyt. Tuulihaukka syö pääasiallisesti myyriä ja on näin maamiehen hyvä ystävä.
Ruokaa ja lepoa olivat vailla myös Hollolan Vesijärven rannalle asettuneet lukuisat suokulaiset eli suokukot.
Pikkutylliin törmäsin 11.5. Lecan altailla Kuusankoskella.
Kuten myös näihin kauempana uiskenteleviin tukkasotkiin.
Joka kevät on käytävä vähintäänkin kerran Äänekosken Kovalanniemessä, joka on melkoisen hyvä lintupaikka. Kalalokit kivellä 14.5.
Niin myös isokoskelopari.
Pajusirkku
Kovalanniemen kaislikot ovat härkälintujen valtakuntaa. Varsinkin näin keväällä paria etsivien lintujen röhkintä on melkoista kuultavaa.
Vai ei lokki pesi puussa. Tämän nastolalaisen kalalokin pesä on kymmenen metrin korkeudessa. Nastola, Taarasti 15.5.
Se siitä kulttuurin tukemisesta.
Telkän sukellus
Matkalla Iitin Säyhteelle löysin metsäkaurispukin.
Ja joitakin liroja.
18.5. lenteli Tikkakoskella neljä haukkaa, ja tiukka oli muodostelma.
Luonnonpäivää 21.5. vietettiin Anssin kanssa Rautalammin Rastunsuolla. Näin teki myös keltasirkku,
isokuovi,
janoinen pikkulokki monine kavereineen,
tavi ja
noin sata muuttavaa valkoposkihanhea. Päijät-Hämeen ja Kymeen maisemissa nämä hanhet ovat tulleet jo tutuiksi. Siellä niitä näkee keväisin tuhansin ja syksyisin kymmenintuhansin. Savossa tämä kohtaaminen oli ensimmäinen kerta.
23.5. palatessani kauppareissulta mökille havaitsin tienvarsipellolla ketun. Läheisen talon koiran haukku vei varmaan ketun huomion, ja minulle tarjoutui tilaisuus kuvata sitä suht läheltä.
Tässä tämänkertaiset kermat päältä. Kesä tuonee uusia kuvaustilaisuuksia. Korentojen ilmestymistä odotellessa täytynee välillä tehdä kesäisiä rakennus- remonttihommia. Ensimmäisenä odottaa ehostustaan Jatta.
Jos havaitset lintujen tunnistamisessa virheitä, pistä kommentti.
