Pöllönmetsästys osa II

Lintumiehen neuvoilla alkoi pöllöjäkin löytymään. Torstaina 14.11. ajelin Iitin Kotteron peltoaukeille ja siellä niitä oli ja peräti kolme aika lähekkäin. Olihan se aika juhlava tunne löytää ensimmäinen. Autoa kääntäessä huomasin suoraa edessä kuusen latvassa ensimmäisen. Keli ei ollut kovin valoisa ja lintuunkin oli matkaa.

Tällaisen siitä sain. Ensimmäinen hiiripöllöni. Lauantaina jo paistoi aurinko. Niinpä läksin uuteen yritykseen noille seuduin.  Saman kuusen latvassa odotettiin.

Toinen pöllö istuskeli matkan päässä sähkölangalla. Aluksi lähestyin sitä varoen, mutta se ei tuntunut piittaavan minusta mitenkään.

Tähystys käynnissä. Näkyykö hiiriä tai todennäköisemmin myyriä? Havainto ja matkaan!

Havainto ei ollut tarkka, sillä pöllö jäi lekuttelemaan tuulihaukan lailla pellon ylle.

Nyt löytyi, syöksyyn!

Myyrähän sieltä tuli saaliiksi. Vaikka pöllö ei aiemmin ollut välittänyt minusta lainkaan, näytti se nyt saaliin saatuaan poistuvan eri suuntaan. Saaliinsa omakseen varmistaen  lintu lensi takana olevaan valtaojan uomaan ja nousi sieltä vasta usean kymmenen metrin päästä. Näin jäi kuviin  saalistuksesta ja saaliista vielä hyvinkin parannettavaa.

Jännittäviä hetkiä näin ensikertalaiselle ja uskon näin olevan  jatkossakin.

Paluumatkalla kohtasin  kolme valkohäntäpeuraa vaiko -kaurista nykyään? Pari varmaan nuorenpaa yksilöä väisti viisaasti  pusikon taakse, mutta ilmeisestikin emä jäi passiin. Taisi olla hyväkin ruokapaikka.

Hiiripöllöä etsimässä

Sumuisen harmaana sunnuntaina ajattelin etsiä hiiripöllön, josta olin kuullut. Hiiripöllöt ovat olleet tänä syksynä tavallista runsaslukuisampina muuttomatkoillaan. Täällä Päijät-Hämeessä niitä on nähty erityisesti. Auto vei Orimattilan Kuivannolle ja sen avarille peltoaukeille. Näkyvyys oli aika vähissä. Iso-arvoa sai laittaa aika suurelle. Lähikuvat ovatkin siksi aika rakeisia.

Ei näkynyt pöllöjä, mutta varis kuitenkin oli särvintään etsimässä. Pyörin seudun maisemissa aikani ja jatkoin Kotteron kautta Säyhteelle.

Säyhtee on ihme paikka. Ei reissua, ettei sieltä löytäisi jotain mielenkiintoista. Tänään törmäsin valkoposkihanhiin.

Immilän myllyn moneen kertaan kuvatut maisemat saivat harmaana päivänätähän kuvaan mustavalkokohtelun, kuten jo yläkuvan variskin.

Vettä oli runsaanpuoleisesti. Viimeyönäkin heräsin sateenropinaan. Tällä paikalla on aikoinaan ollut kai useampikin mylly sekä sahalaitos. KALASTUS KIELLETTY- kyltti kertonee joen arvokalakannasta.

Immilänjoen yläniska on ollut suosikkikohteeni jo muutaman vuoden, yleensä kuitenkin talviaikaan. Tällä paikalla olen kuvannut ensimmäisen saukkoni. Jossain jokipenkassa ne nytkin varmaan lymyävät. Hiljaista oli, ei näkynyt vielä edes joessa talvehtivia joutsenia.

Tässä vielä sumuinen Ruuhijärvi, josta Immilänjoki saa alkunsa. Kello oli jo n. 13 ja lämpöasteita 2,5.