Turkki 2015 III

Osa III, faunaa ja flooraa

Niissä osin Turkkia, joissa olen liikkunut ei voi olla törmäämättä lukuisiin kissoihin.

Kissoja liikkuu niin historiallisissa kulttuurikohteissa kuin puistoissa ja avoimissa hotellitiloissa.

Ne eivät näyttäisi olevan kotikissoja,

mutta eivät myöskään käyttäydy villikissojen tavoin.

Ne ovat rauhallisia eivätkä säiky suuriakaan ihmismassoja.

Joillakin näyttää selvästi olevan paikallisen päällikön rooli.

Ja kissahan pitää aina huolta siisteydestään.

Niitä syötetään yleisesti,

ja ne näyttävät voivan kainpuolin hyvin.

Jollain tavoin kantoja täytyy varmaan säännöstellä.

Syötetäänkö niille e-pillereitä, vai viekö rankkuri osan?

Muunnoksia on moneksi.

Kaikkialla on myös vapaita koiria, mutta huomattavasti vähemmän kuin kissoja.

Koirat käyttäytyvät myös hyvin rauhallisesti

Jotkut erittäin rauhallisesti.

Lämpimässä on hyvä loikoilla.

Tällä pennulla olisi ollut ottajia.

Kanat viilettävät vapaina ja munivat vähän minne sattuu. Roskiskin kelpaa.

Varpunen löytynee kaikkialta maailmasta.

 Dalyanin jokimaisemat ja laguuni ovat monelle lajille mieleen. Liekö tuossa ruskosuohaukka saaliin etsinnässä. Jos joku näitä kuvien lintuja ym. otuksia tunnistaa, olisin vinkistä kiitollinen.

Jalohaikara vai silkkihaikara vai joku muu? Myös harmaahaikaroita näkyi.

Ruovikko oli kuningaskalastajien valtakuntaa. Näin parissa tunnissa viisi yksilöä. Kuvaaminen liikkuvasta veneestä oli vähintäänkin haasteellista.

Tunnistamaton raunioiden lintu.

Näitä rastaan kokoisia lintuja oli parvissa rantapusikoissa.

Dalyanin laguuni on harvinaisten valekarettikilpikonnien lisääntymisaluetta.

Siellä pyydettiin myös sinirapua (oppaan nimeämä).

Xanthoksen raunioilla löntysteli maakilpikonna.

Vauhdikkaammin paineli n. 20cm pituinen gekko.

Kahden euron kokoinen tunnistamaton kotilo.

                                                   

Siden metsistä ja Manavgat-joen rantaniityillä vilisteli sisiliskoja

sekä pörräsi tuhatmäärin erilaisia sudenkorentoja.

 Kuin verikorento vaan onko?

Tässä erilaista punasävyä.

Sinirunkoinen.

Hoikempaa sorttia.

Kasvit jäivät vähemmälle, kun ne eivät niinkään ole kiinnostukseni kohteita

Koristetyrniksi veikkaan.

Punaruusu

Granaattiomenasta puristettua tuoremehua tarjoillaan kaikkialla.

Turkki 2015 II

Osa II, Antalyasta itään

Varoitus! Tämä tarina sisältää propagandaa.

Antalyassa vietetyn yön jälkeen oli omaehtoisen viikon aika. Joku tutki Turkkia lisää, joku nautti auringosta hiekkarannalla jne. Sää yhtä sadepäivää lukuunottamatta oli aurinkoinen lämpötilan vaihdellessa 22-26 asteen välillä.

TSS-matkojen hotelleja on arvosteltu lehdistössämme, ja ne jutut ovat olleet voittopuolisesti negatiivisia. Omille matkoilleni ei ole sattunut ainuttakaan huonoa hotellia. Tässä yöpaikkamme Antalyassa: upouusi, rauhallinen hotelli, huoneusto, jossa kummallekin oli oma huone.

Ei paha, vai?

Liikaa rakia vai asiaa optikolle?

Näitä riittää pitkin rannikkoa.

Erik sekosi turkeissa.

Matkalla Sideen, jossa uusi majapaikkamme sijaitsi, tapasimme Vladimir Putinin (ehkä). Tie oli välillä varattu vain Antalyan G-20 kokoukseen rientäville valtiomiehille. Poliiseja ja mustia autoja oli riittävästi.

Ja tämä "surkeus" vaan jatkui. Näkymä uuden huoneemme parvekkeelta.

Arcanus-hotelli (esitekuva)

Side on pieni idyllinen rantakaupunki n. 5km hotellilta. Nähtävillä on niin kreikkalaisten, roomalaisten kuin bysantin aikaisia rakennelmia.

Sideen ja ympäristöön kannattaa tutustua kävellen.

Hotellimme pihaa.

Kuvausretkillä ympäristön metsiin ja jokivarren niityille voi löytää runsaasti erilaisia sudenkorentoja

ja suomalaiselle vieraita lintuja.

Merirosvot ovat ajaneet aluksensa jokivarren telakalle.

Aamulla klo 6.02

Win-win tilanne Manavgatin maanantaitorilla. Paidat vaihtoivat omistajaa.

Päiväretkellä Alanyassa uusien ystävien kera. Alanya-kalesin eli linnakkeen ylätasanne on 250m merenpinnasta.

Saman vuoren alla on Damlatas-tippukiviluola.

Tersana-satama ja oikeassa alakulmassa Kizil Kule, punainen torni, jossa toimii nykyisin museo. Ja tämän kaiken lahjoitti Marcus Aurelius tulevalle vaimolleen Kleopatralle. Hulluja nuo roomalaiset!

Arcanuksen jälkiruokapöydästä n. kuudesosa. Alkuruoka, salaatti ja lämminruokalinjastot olivat samassa suhteessa. Ruoka oli todella maukasta, monipuolista ja upeasti esiinlaittettu. Henkilökunnan hyväntuulisuus oli tarttuvaa laatua.

Niin vaan oli lokoisat oltavat.