Korentoja kesältä 2018

Tästä se alkoi tänä kesänä.

Matkalla Joensuuhun poikettiin kurkkaamassa Komperon Siikakosken vanhan kivisillan  jäännöksiä.

Ja siellä se oli rantapöheikössä, neidonkorento, minun ehdoton suosikkini. Niin hän oli luottavainen, että antoi Petterin kuvata ihan kännykällä.

Kesän muut korennot olen kuvannut Keski-Suomen ja Savon järvien ja metsälampien rannoilta. Kuvassa tyypillinen usein rannoiltaan soistunut metsälampi. Kaikilta metsälammilta näyttää löytyvän ainakin yksi vene, jonka käyttöaste on ilmeisen vähäinen. Lainaluvan olisin kysynyt, jos vain olisin tiennyt keneltä. Niinpä olen tullut syyllistyneeksi veneen luvattomaan käyttöönottoon useammankin kerran, sen tunnustan. Veneen olen aina palauttanut sijalleen hyvässä kunnossa.

Maisemien samankaltaisuudesta johtunee se, että lajisto näillä vesillä on suht suppea ja kaikkialla lähes sama. Tässä ruskohukankorento.

Sama

Pikkulampikorento

Mökkirannassani asustaa vuodesta toiseen ruskoukonkorentojen suku. Kesän joutuessa lämpimät, aurinkoiset päivät laittavat korennot munintapuuhiin. Silloin ne ovat parhaiten kuvattavissa.

Loittorenkaan avulla olen saanut tänä kesänä yksityiskohtaisempia kuvia. Macro-objektiivi on vielä harkinnassa.

Saatavilla olevien, hyvien kohtuuhintaisten välineiden ansiosta korentojenkin kuvaaminen on yleistynyt. Vähäisimmät innostajat eivät varmaan ole Suomen korennot fb-sivut tai Sami Karjalaisen Suomen sudenkorennot kirja.

Lentokuvat vilkaasti lentelevistä korennoista ovat vaikeita saavuttaa ja vaativatkin taidon lisäksi myös runsaasti tuuria. Ruskoukonkorento

Siniukko

Tummasyyskorento

Korentojen parittelu on mystinen tapahtuma. Ei sen puoleen niin on niiden koko elämä.

 Lajien välisiä eroja on. Halutessasi katso Wikipediasta tarkemmin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sudenkorennot).

Pienemmät, siniset korennot kuuluvat usein tytönkorentojen heimoon.

Tytönkorentojen tunnistaminen on minulle vaikeaa. Sanoisin, että taigatytönkorento, mutten ole mitenkään varma.

Kuten alussa mainitsin, ovat hentosudenkorentoihin kuuluvat neidonkorennot suosikkejani. Syynä tietty ulkonäkö, mutta myös niiden perhosmainen lentely ja kosiokäyttäytyminen. 

Tässä naaras.

Suosikkia suosittakoon

ja saakoon hän myös eniten näkyvyyttä.

Eripuolilla Suomea, erilaisissa kasvuympäristöissä esiintyy erilaisia korentoja. Myös kesän ajankohdalla on vaikutuksensa.

Suomesta on tunnistettu 60 (2013) sudenkorentolajia. Maailmasta heitä löytyy yli 5700 lajia.

Kesän 2018 lintuja

Toukokuun loppupuolelle sattui huomattavan lämmin sääjakso, ja niin varsinkin hyönteissyöjälintujen pesintä pääsi hyvään alkuun. Vedet olivat huomattavan korkealla. Kurjet ja joutsenet joutuivat ainakin keskisessä Suomessa etsimään korkeampia pesimäkumpuja kuin aiempina vuosina.

Kesäkuun alkuun, Veikon ja minun linturetkiemme aikaan, sattui koleampi jakso. Veikon kameraan ei löytynyt kurjen pesää sen vakiopaikalta. 

Kalalammilta löytyi tukkasotkapari tukat taakse kammattuina.

Samoille lammille oli saapunut myös muutama mustakurkku-uikkupari aloittelemaan pesintäänsä.

Konnekoskella saalisti joukko pikkulokkeja. Koskikorennot ovat niiden lempiruokaa.

Rautalammin kirkolla nahisteli parvi varpusen poikia.

Pöntöissä oli runsaasti asukkaita. Hirvitti hieman käykö samoin kuin viime kesänä, jolloin hyönteissyöjilta loppui eväs kesän kylmyydestä johtuen. Kallen tuomassa pöntössä syntyi kaksi kirjosieppopoikuetta.

Perimätiedon mukaan palokärki pihapiirissä tietää onnettomuutta. Oneksi näin ei kuitenkaan ole käynyt.

Kesäkuussa vierailin Anssin luona Leppävirralla. Konnuksen rannalta löytyi käpytikka syöttöpuuhissaan. Jälkikasvu piti vaateliasta meteliä.

Sinitiainen oli löytänyt pesäkolon Konnuksen vanhan kanavan kiviseinän raosta.

Kuusitiainen oli valinnut kodikseen Itkosen suvun uhrikiven vierestä lahopöntön siellä Leppävirralla.

Arka kaakkuri pesällään Sorsakosken metsälammella. Törmäys oli tahaton, emme häirinneet yhtään enempää.

Etelä-konneveden kalasääsket näyttäisivät menestyneen tänä kesänä hyvin. Yhden päivän suppealla veneretkellä saimme todeta viiden pesän olevan asutun.

Midnight Hawks Suomen  Ilmavoimien 100-vuotis lentonäytöksessä Tikkakoskella.

Äitisorsa lähikuvassa

Heinäkuisella Maakallan retkellä oli mahdollisuus pikakuvata useampia merialueen lintuja. Aikaa saaressa oli vain yksi tunti. Karikukko lienee saaren kanta-asukas.

Lapintiiroja näkyi useampi pari.

Luotokirvinen

Pikkukuovi

Punajalkaviklo. Muutama lokkiyhdyskunta ja niitä ahdisteleva merikihu jäivät kauemmas.

Kesän joutuessa on opittava kalastamaan. Kuikkavanhemmat olivat sinnikkäitä kouluttajia. Konneveden mökkirannassa saattoi tätä näytelmää seurata useamman kerran, ja näytökset jatkuvat vielä.

Ennen kuin kalasääsken pojat pääsevät pyyntikouluun on opittava lentämään. Elokuun alussa tehtiin jo harjoituksia.

Kuiva kesä on voinut olla kurjille kurja. Samakot ovat olleet hakusessa.

Kesä jatkuu vielä ja jokunen lintu tulee varmaan kuvatuksi. Näin tänään harvinaisena sateisena elokuun alun päivänä.