Emäsalon tarkastus

8.2. suunnattiin auton keula  Nastolasta etelään. Kuivannon peltoaukeiden aamutarkastus näytti tunnin sisällä

 yhden piekanan, yhden hiiripöllön, kaksi isolepinkäistä

ja kuusi kettua. Nyt näyttäisi olevan runsas kettutalvi. Johtuuko havainnot olemattomasta lumipeitteestä vai mistä? Joka päivä näitä nyt erikoisen upeita pörröturkkeja löytyy. Kunhan ei iskisi kapi! Siis kettuihin.

Retkikaveri Jorma, joka on kolunnut näitä seutuja jo useamman kymmenen vuoden ajan, johdatti meitä ristiin rastiin läpi metsien ja peltojen kohti Porlammia. Matka vei Sibelius-suvun kantakodin ohi Artjärvellä. Porlammilla on suuri sikala, jonka lähistöllä olemme aiemmilla reissuilla nähneet taivaan täydeltä varislintuja jopa kerran kotkankin. Siitä päättelimme, että paikalla täytyy olla jonkin sortin haaska.

Eipä näkynyt haaskaa eikä kotkaakaan, mutta koiratarha oli. Sen ympärillä kävi harakoiden ja korppien meuhka. Kovin liki ja kauaa emme rohjenneet paikalla oleilla.

Matka jatkui Porvooseen Porvoonjokisuulle katsomaan, olisivatko viiksitimalit paikalla. Eivät olleet, kuten vuosi sitten. Kuva on edelliseltä reissulta, mutta lintu on siksi hieno, että ansaitsee päästä näytille uudestaan. 

Eteenpäin, kohti Emäsaloa. Löytyisikö merikotkia? Ennen Emäsalon siltaa lähellä tietä, on Porvoon lintumiesten ruokintapaikka. Pökkelömetsässä asustaa useampia tikkalajeja. Me törmäsimme vain käpytikkaan ja erilaisiin tiaisiin. Nämä ovat sinitiaisia.

Kuusen oksistossa lymysi mustarastas.

"Emäsalossa riittää kuvattavaa", totesi Jorma eikä paljon valehdellut. Lintuja, kotkista puhumattakaan, ei juuri nähty. Emäsalon eteläkärjen maisemat, tällaisena aurinkoisena pakkaspäivänä, olivat enemmän kuin upeat.

Tässä ainut lintukuva Emäsalosta, jos oikein tarkkaan katsot, näet horisontissa pari lentävää joutsenta.

Meri kohdallamme oli aivan jäätymispisteessä. Ulkomeri oli vielä avoinna, mutta rannikon puoli oli jo jäässä.

Jääpalloja

Jäätelejä (pieniä)

Rannalla on irtolohkareita, 

isompia ja pienempiä

sekä silokallioita.

Miltä täällä näyttää kesällä? Se selviää upean Upen blogi-kertomuksesta.

Meri oli aivan tyyni, mitä nyt huomaamattomat mainingit pulpauttelivat vettä pikku lahukassa. Klikkaa Emäsaloa ja löydät tieto-tietoa saaresta.

Kotimatkalla löydettiin Askolasta vielä yksi hiiripöllö, jonka Jorma merkkasi BirdLifen havaintosivulle. (kuvitus kuva)  Kylläpä taas vaan kannatti lähteä!