Kasvikunta ei ole juurikaan hallussani johtuen varmaan motivaation puutteesta. Arvostan kasveja lähinnä sen mukaan, miltä ne näyttävät tai mitä ne tuottavat, mikä on niiden osuus ihmisen ja eläinten selviytymisessä.
Tässä ei ole kenenkään varpaat vaan kaktus. Oikealla joku metallinen härpäke.
Karun maan kaunis kukka.
Kuin myös tässä.
Näiden koristepensaiden kukinnoista hakee mettä etelänpäiväkiitäjä.
Se ei istahda kasville mehiläisen tapaan vaan pörrää alati ilmassa kuten kolibri ja imee meden pitkällä imukärsällään. Liikkeet olivat niin liukkaita, että kuvaaja oli aina jäljessä. Tähän olisi pitänyt keskittyä.
Samassa tehtävässä on myös ohdakeperhonen.
Lasten leikkipuistossa viihtyi sadepäivänä vain tämä veijari. Varmaan paikalta löytyi picknick-eväiden tähteitä.
Irtokoiria Maltalla ei näkynyt lainkaan. Eipä paljon ollut koiranulkoiluttajiakaan. Sen verran tiiviis on asumismuoto, ettei koiranpito ehkä ole kovin helppoa.
Oho!
Treffit. Meikäläisen sisiliskon kokoisia gekkoja.
Hevosia lienee melko rajallisesti. Muutama vossikka ja laukkaradan hevoset olivat havaintoni.
Kissoja näyttäisi olevan myös vapaana. Ei kuitenkaan vaivaksi asti ja hyvin sävyisästi ne viettivät aikaansa.
Odotin pääseväni kuvaamaan lintuja enemmänkin, onhan Malta yksi Välimeren ylittävän muuttoreitin levähdyspaikoista. Saarella on muutama luonnonsuojelualue, joilla olin haaveillut päästä käymään. Alueet ovat meikäläisittäin vain pikku puistikoita, jotka nekin olivat auki vain viikonlopulla. Niinä päivinä tietenkin satoi reippaasti ja vierailut saivat jäädä. Natur reserves
Taisi muuttoaika olla jo ohitsekin.
Hotellin läheltä Salinasta löytyi lintupuisto. Siellä oli enempi ja vähempi vangittuja lintuja kaiketi koululaisten katsella.
Flamingoja
Merimetso
Mandariinisorsia
Tuonelan joutsen, arvelin. Netti kertoi: mustajoutsen.
Häkeissä asusteli erilaisia pöllöjä, kuten tämä huuhkaja sekä haukkoja, kotkia ja papukaijoja.
Varpunen on varpunen ja niitä lienee elää kaikkialla maailmassa.
Sorsa on sorsa.
Tätä en tunne
Onkohan kyyhkysen jalkoihin jäänyt ansalanka vai onko sille sattunut vain ikävä vahinko.
Gozolla oli muutama haukka ja pöllö näytillä turisteille.
Tornipöllöksi arvelen
Maltan haukka on tunnettu käsite, joka kuitenkin on lähtöisin samannimisestä kirjasta (1931). Siinä Maltan haukka on arvokas patsas, jota rosvot tavoittelevat ja homman tietenkin ratkaisee yksityisetsivä Sam Spade.
Vielä kuuluisammaksi Maltan haukan teki John Hustonin kirjasta 1941 tekemä elokuva. Ja totuus voi olla tarua ihmeellisempi: elokuvassa esiintynyt haukkapatsas myytiin huutokaupassa vuonna 2013 yli kolmella miljoonalla eurolla.
Tarinat kirjoitti pöhlö, joka antoi kuvauttaa itsensä haukan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti