Sammalsillansuon luontopolku

Sylvöjärvi ja Sammalsillansuo tarjoavat Lahden Nastolassa monipuolisen ja monin paikoin esteettömän luontoelämyksen, jossa perinteiset peltomaisemat ja vihannat sekametsät vaihtuvat rantaluhdiksi ja järvenrannaksi. 

Alueella kiertää noin kahden kilometrin mittainen kuuden rastin luontopolku. Kartan mustat pallot ovat kelvollisia starttipaikkoja. Auton voi parhaiten jättää polun pohjoispäässä olevalle Sylvöjärven uimarannan parkkipaikalle.

Saapuessani helatorstaina tämänkeväiselle luontoretkelle Sammalsillansuolle oli ensimmäisenä minua vastassa rannan laiturilla vartioiva kalatiira.

 Omat retkeni keskittyvät lähinnä lintujen tarkkailuun ja kuvaukseen. Rannalla tepasteli myös rantasipi.

Uimarannan läheisyydessä sijaitsee uusi lintutorni, jonne on esteetön pääsy myös liikunta- rajoitteisille. Torni on ollut viimevuosina oivallinen syksyisten valkoposkihanhien muuttoparvien tarkkailupaikka.

Alkumatkasta polku kulkee sorastettuna ja kuivahkona läpi haapavaltaisen metsikön.

1. LATOMETSÄSAAREKE
Polun itäpuolella sijaitseva metsäsaareke on moreenisilmäke keskellä savikkoa. Saareke on ollut kuivaa maata silloinkin, kun Sylvöjärvi tulvi nykyistä enemmän. Nimi Sylvö tarkoittaa tulvaa, joten Sylvöjärvi tarkoittaa tulvajärveä. Tulvien vaikutukset ja niiden maastoon jättämät merkit ovat vielä selvästi havaittavissa. Esim. järven nykyistä rantaa ylempänä on selkeä savesta muodostunut penger, joka on toistuvien tulvien aikaansaama muodostuma. 

Kiviröykkiö,joka sijaitsee lähellä metsäsaarekkeen korkeinta kohtaa on arkeolologisen tarkastuksen perusteella vanha tiilen-/kautta savenpolttouuni. Uuni on selkeä merkki menneiden sukupolvien toiminnasta tällä alueella.

2. HAAPA JA PAKURIKÄÄPÄ

Haapaa sanotaan myös elämän puuksi, koska sen rungolla, lehdistössä sekä juuristossa voi elää noin tuhat eliölajia, joista 120 lajia on täysin riippuvaisia haapojen olemassa olosta. Tuosta kolossa saattaa asua joku tikkaperhe tai kenties liito-orava.

Pikkutikkapariskunta keväisissä lemmenpuuhissa.

Pakurikääpä on yleinen koivun sekä muutamien muiden lehtipuiden lahottajasieni. Käävän yksivuotinen itiöemä kasvaa puun vioittuneeseen osaan kuoren alle. Pakuritee on kuulunut jo esi-isiemme terveysrohtoihin.

Puolenvälin paikkeilla polku kohtaa kylätien ja tien toisella puolen alkaa pitkospuut ja luonto muuttuu.

Taival jatkuu läpi hieskoivuvaltaisen metsikön. 

Pitkospuiden aluspölleissä asuu ilmeisesti jotain käpytikalle maistuvaa.

4. SAMMALSILLANSUO 

Sammalsillansuon arvokkaimmat ja monimuotoisimmat kasvillisuusesiintymät ovat entisillä suomudanottopaikoilla, ojien varressa ja lietelammilla, joissa riittää  vettä lähes koko kesäksi. Näissä laikuissa kasvaa pajujen lisäksi leveäosmankäämiä, kurjenmiekkaa ja kurjenjalkaa . Kosteikko on vesilinnuille tärkeää pesimisaluetta, varsinkin nyt, kun alueella on tehty aktiivista pienpetojen, kuten supikoirien, minkkien, näätien ja kettujen pyyntiä.

5. SAMMALSILLANSUO - LASKEUTUSALTAAT 

Laskeutusaltaat kaivettiin Sammalsillanojaan laskeviin laskuojiin talvella 2015 – 2016. Laskeutusaltaat ovat laskuojien yhteyteen kaivettuja altaita, joihin valuma-alueen vedet ohjataan. Laskeutusaltaiden tarkoituksena on poistaa valumave - sistä pääasiassa eroosion mukana liikkeelle lähtenyttä kiintoainesta sekä kiintoai - nekseen sitoutuneita ravinteita. Laskeutusaltaiden toiminta perustuu kiintoaineen laskeutumiseen altaiden pohjalle ja näin estää niiden pääsyn vesistöön. Laskeu - tusaltaat elävöittävät maisemaa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Ne voivat jopa edistää riistanhoitoa, koska ne tarjoavat vesilinnuille uusia pesimispaikkoja.

Suolta Sylvöön laskevan valtaojan ylitse on rakennettu pitkospuiden uusimisen yhteydessä tukeva kaarisilta.

Sillalta on hyvä tarkkailla heräilevää kevätluontoa. Kimalainen pajun kimpussa. Paju on kevään ensimmäisiä medenluovuttajia.

Ei ole rentukatkaan vielä tämän pidemmällä.

Kalalokit katselevat pesäpaikkaa.

Kevättulva pistää suunnitelmat uusiksi. Pitkospuut uppoavat saappaan alla sen verran holtittomasti, etten halua laittaa kameroitani kastumisvaaraan. Siispä takaisin samaa reittiä kuin tulinkin.

Näkymä kaarisillalta kylätielle päin. Niin lähellä, mutta kuitenkin liian kaukana.

Luonnonsuojelualueella toki, mutta kyllä tällaisen halkometsurin sormia syyhyttää.

6. PERINNEMAISEMA 

Perinnemaisema on alkutuotannon tai muiden varhaisten elinkeinojen ja niihin liittyvien toimintojen muovaamia usein alkuperäisestä käytöstä poistuneita maisematyyppejä. Perinnebiotooppi on kulttuurivaikutteista, pääosin niitto- ja laiduntalouden muovaama luontotyyppi. Perinnebiottooppeja ovat erilaiset niityt, hakamaat, metsälaitumet, nummet ja kaskimetsät. Laidunnus ja niitto ovat perinteisiä ja tärkeitä perinnebiotooppien hoitomuotoja.

Rusakko vauhdissa.

Jo pukkaa leskenlehtiä.

Retki on hyvä päättää eväiden syöntiin. Itse tein sen lintutornissa, josta voi lopuksi ihailla vaikkapa tiiran lentonäytöksiä. Uimarannalla on luvallinen nuotiopaikka halukkaiden makkaranpaistoon.

Valitettavasti kaikki eivät osaa lukea tai sitten eivät ymmärrä lukemaansa.

Jottei tarinan lopusta jäisi paha mieli, päätettäköön se iloiseen peipon liverrykseen.

Täältä sen löydät: Sammalsillansuon luontopolku

Karttakuva ja faktatieto lainattu luontopolun opastauluista.