"Hanko (ruots. Hangö) on Suomen kaupunki Uudellamaalla Suomenlahden rannikolla. Se on Suomen eteläisin kunta. Kaupungin sijainti on hyvin merellinen Hankoniemen kärjessä, kolmelta suunnalta meren ympäröimänä. Ominaista Hangolle ovat merenrannat ja eritoten hiekkarannat, joita kaupungissa on yli 30 kilometriä." (Wikipedia)
Piti elää reilusti yli puolensataa vuotta ennen kuin jouduin Hankoon. Hyvä, että edes silloin. Olisi muuten jäänyt merkittävä ja upea osa Suomesta näkemättä.
Kylpylä- ja huvila-Hangon juuret ovat 1800-luvulla Venäjän vallan ajalta. Merenkulkuun ja sotiin liittyvä Hangon historia ulottuu ainakin 1200-luvulle.
Syksy saapuu kaupunkiin.
Näitä äärettömän upeita huviloita on säilynyt, kiitos luojan, useita. Nykyisin ne ovat kunnostettuja loistokkaisiin ulkoasuihin. Muutakin merkittävää arkkitehtuuria kaupungista löytyy ja siihen voi tutustua opastetuilla kierroksilla.
Pienen rantamökin ovesta löytyy tällainen kyltti
Keskellä Hangon kaupunkia voi olla omakotitaloja tällaisin omin rannoin.
Ja siitä sotahistoriasta ei Hangossa pääse missään eroon. Takana 1879 valmistunut Hangon Casino, ent. Hangon Seurahuone. Casinon oikealla puolella sijainnut kylpylärakennus tuli pommitetuksi Toisen maailmansodan aikaan.
Kylpylän viereisestä rantakalliosta voi vieläkin erottaa raapustuksen vuodelta 1895. Kenen lie taiteilema.
Samalta paikalta alkaa kylpylävieraille rakennettu rakkauden polku, joka kiertelee pitkin rantakallioita.
Lahden takana on kaupungin keskusta.
Rakkauden polulla
Ja sitten toiseen äärilaitaan.
On ollut mitä tähystää.
On tällä lenkillä hiisikin joskus kirnunnut.
Ja taas ammutaan.
Tarjoilu pelaa. Olisko jotain sote-uudistuksia?
Vai onkohan tästä kyse?
"Kahvilarakennus sijaitsee Pienellä Mäntysaarella noin 3 km keskustasta. Kahvilalla, jonka ensimmäinen nimi oli Café Lilla Tallholmen, on ollut useita omistajia. Historiallisesti kuitenkin kaikkein mielenkiintoisin on C.G.E. Mannerheim. Hänen kesähuvilansa oli viereisellä Isolla Mäntysaarella. Kieltolain aikana (1919-1932) kahvilan nimi oli Café Africa, ja siellä tarjoiltiin ns. “kovaa teetä”. Kahvilan iloinen ja riehakas meno häiritsi Mannerheimia. Tästä syystä hän osti kahvilan vuonna 1927. Ensimmäiseksi hän muutti kahvilan nimen “Neljän Tuulen Tuvaksi”. Hänellä lienee ollut tarkoituksena tavoitella jonkinlaista itämaista ilmapiiriä. Kenraali Mannerheimia kiinnosti kuitenkin kahvilan hoitaminen niin paljon, että hän lähetti taloudenhoitajansa ostamaan Ranskasta teeastiastoa, josta on vieläkin joitakin osia Hangon Museon kokoelmissa. Kokoelmissa on myös valokuvia, joissa kenraali valkoinen takki päällään laskee huolellisesti päivän kassaa. Mannerheim myi kesähuvilansa ja kahvilan vuonna 1933. Rakennus toimii vielä nykyäänkin kahvilana ja ravintolana." (Hangon matkailu)
Lilla Tallholmen
Pieni Mäntysaari
Tätä pengertietä pääsee Isoon Mäntysaareen, jossa Mannerheimillä oli huvila. Huvila siellä on toki vieläkin.
Hymyilee kuin Hangon keksi. Nyt ollaankin aidon lähteellä.
"Yritys perustettiin 1910 nimellä Suomalais-Englantilainen Biscuit-tehdas Oy. Ajatuksena oli korvata suureksi kasvanutta pikkuleipien tuontia: vuonna 1910 Suomeen tuotiin noin 400 000 kiloa keksejä etenkin Englannista ja Venäjältä. Tehtaan teknilliseksi johtajaksi valittiin nuori englantilainen Henry E. Hutton, joka oli työskennellyt Englannin eri keksitehtaissa sekä tehnyt opintomatkoja Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Hän hankki tehtaalle ajanmukaiset koneet Englannista.
Yhtiölle rakennettiin päärakennus Tvärminnen tiilitehtaan vaaleasta kalkkihiekkatiilestä arkkitehtien Valter ja Ivar Thomen piirtämänä. 1920-luvun alussa yrityksen itselleen kokonaan ostanut kauppaneuvos Hemming Elfvik (1887–1965) laajensi tuotevalikoimaa kekseistä margariiniin, lakritsiin ja vohveleihin.
Vuonna 1927 tehtaan osti Oy Karl Fazer Ab, joka oli jo kolmisen vuotta valmistanut keksejä Helsingissä." (Wikipedia)
Ja tietysti tuotanto siirrettiin aikaa myöten Helsinkiin. Nyt talossa on Hangon tekninen virasto.
Tarkoitus oli vierailla myös Hangon Rintamamuseossa, näyttelytilat eivät olleet auki ja ulkonakin satoi.
Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille/tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Nimityksiä on myös Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.
Näin museosta Länsi-Uudenmaan museot sivuilla:
"Näyttelyiden avulla museo syventää kävijän tietoja maamme vaikeista vuosista 1939-1945 sekä muista historian ajanjaksoista. Tykkihallissa kerrotaan tykistöstä ja sen esineistöstä.
Sotaveteraanien rakentama museo sijaitsee sodanaikaisella rintamalohkolla Lappohjan kylän tuntumassa. Juuri rintamamuseon kohdalla taisteluita käytiin kesällä 1941."
Poikkesimme myös pikaisesti Tammisaaressa. Näistä vanhoista rannikon pikkukaupungeista ei voi olla pitämättä.
"Tammisaaren harmaakivikirkko on rakennettu 1680-luvulla kreivi Gustaf Adolf Leijonhufvudin aloitteesta. Kirkko vaurioitui pahoin tulipalossa ja sai nykyisen ulkoasunsa korjauksessa 1800-luvulla. Viimeksi kirkkoa restauroitiin vuosina 1989-1990. Kirkossa on monta arvokasta esinettä, kuten ehtoollismalja 1600-luvulta."
Seraavaksi Raaseporin linnaan. Siitä seuraavassa tarinassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti