Herätys Kristiinankaupungissa, josta aamupalan jälkeen maaseutureittiä Merikarvian ja Reposaaren kautta Poriin. Maisemat ovat tuolla idyllistä, vanhaa maaseutua pienviljelmineen. Paljon olisi silläkin reitillä tutkittavaa.
Meren rannalla hanhet ovat tietysti merihanhia.
Reposaaressa oltiin lounasaikaan ja ruokailu tapahtui Kalaravintola Reposaaressa. Se on Suomen toiseksi vanhin toiminnassa oleva ravintola. Ensitarjoilut ovat tapahtuneet jo vuonna 1846. Lounas oli kalaruoan ystävän mieleen.
Paljasjalkaisia reposaarelaisia ovat mm. musiikkimiehet Eino Grön ja Jussi Hakulinen sekä painijasuuruus Kelpo Gröndahl. No, olihan se Eikkakin kova painimaan.
Reposaarella on oma merellinen menneisyytensä niin siviili- kuin sotilaselämänkin puitteissa.
Takarannan kallioilta löytyi kuvatut kaiverrukset ja paljon muitakin. Netissä seikkailtuani epäilen, ettei nähty aivan kaikkia. Paikallisasukas kertoi vanhimpien nakutusten olevan 1800-luvulta ja perinne jatkuu.
Osan valleista ovat venäläiset rakentaneet jo I maailmansodan tarpeisiin peläten saksalaisten maihinnousua.
1930-luvulla varustauduttiin jo muihin melskeisiin. Tässä kunnostettua kaivantoa kohden tykkiasemaa,
joka ilman tykkiä näyttää tältä. Olivat onnistuneet tiputtamaan vihulaisen pommikoneen talvisodassa.
Koko WC-Tourin pääilmansuunnansuunnan oli määrännyt Pori-Jazz. Epävakaa, enimmäkseen sateinen sää muuttui onneksemme upeaksi, helteiseksi kesäillaksi. Mieltä lämmittivät lukuisat laadukkaat esiintyjät, erityisesti Beth Hart ja Brian Setzer. Musikkia tarjoiltiin kolmelta lavalta kaikkiaan neljäntoista esittäjän voimin. Olihan siellä myös Hannu, jonka kaverilla oli liike hallussa.
Näin raikaa rockabilly. Illalliseksi oli Merikarvian savustamolta ostettua tuoretta savusilakkaa ja -ahventa. Voin todistaa niiden olleen erinomaisia. Täällä Keski-Suomessa sinulla ei ole koskaan mahdollista saada vastaavia silakoita. Kyllä Pori-Jazz vaan on hieno tapahtuma. Niin suuri, mutta kuitenkin niin siivo.
(Jazz-kuvat kännyllä.)
Pakko myöntää, että musiikkitarjonnasta seurasi musiikillinen ähky. No, eihän tuota joka ilta sentään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti