Vahvanen-järvi laskee vetensä Etelä-Konneveteen Rautalammin kunnassa lähellä Hankasalmen rajaa. Näiden välissä on noin kolmesataa metriä pitkä laskupuro ja hiljalleen virtaava avarampi Uuranlampi. Nyt kerron kesäisestä retkestäni tälle upealle ja hiljaiselle lammelle.
Tämä lampiretki on oikeastaan jo perinne. Tänne olen tullut ainakin kerran kesässä jo parikymmentä kertaa. Matkaan lähdin mökiltäni muutaman kilometrin päästä juuri viisikymmentä vuotta täyttäneellä vanhalla puualuksellani Jatalla. Ennen varsinaista lampiosaa on suorantainen kapeampi väylä. Syvyyttä on juuri veneeni kulkea ja pohjassa makailee vanhoja uitonaikaisia tukkeja ja rannoilta kaatuneita puita. Tarkkana pitää siis olla.
Itärannan Hämeenniemi on jossain muinaisuudessa ollut saari, joka on sittemmin kasvanut yhteen mantereeseen. Helpottaakseen kulkua itään ovat ihmiset kaivaneet soiseen maastoon veneelläkuljettavan kanavan. Väylä on kasvanut aikalailla umpeen ja tuskin siitä pääsee enää oikaisemaan.
Nyt ollaan jo lammen puolella. Kuvan olen ottanut mukana hinaamastani soutuveneestä.
Tämän rauhan tyyssijan ovat kauan sitten löytäneet myös majavat. Tässä lienee on sijainnut niiden kekopesä. Pinnan alta löytyy lisää vanhoja rakennusmateriaaleja
Näyte, jonka mukaan paikalle on palattu.
Tuota polkua pitkin ne ovat raahanneet tuoreita lehteviä oksia ja kiinnittäneet niitä lammen pohjaan talvivarstoksi.
Nykyistä pesää en löytänyt. Varmaan olisi pitänyt kulkea pitkin rantaa jalan.
Lammen ranta ei ole kokonaan suota. Kaakoiskulmalta nousee jyhkeä Vahvavuori alkaen aivan rannasta.
Tältä suojaiselta alueelta löytyy tutkittavaa botanistille. Lumme
Tunnetko. Minä en.
Tänä vuonna onkin tulossa runsas pihlajanmarjasato.
Loppuosa lammesta kapenee ja madaltuu jopa soutuveneelle vaikeaksi kulkea. Nyt ollaan sudenkorentojen valtakunnassa, ja korennot ovat se varsinainen syy, miksi tänne aina palaan. Tällä kertaa kattaus ei ollut kovin lavea.
Ruskohukankorento lepäilemässä korren päällä.
Ruskoukonkorento munimassa.
Nämä pienemmät, siniset ovat tytönkorentoja, jotka kuuluvat hentosudenkorentojen heimoon. Tässä mahdollisesti hoikkatytönkorento?
Laskupuron suulla on sijainnut Häkkilänmylly ja sen ohittanut tukkiränni. Molemmat ovat jo poissa ja puron kattaa tiheä kasvusto. Tämä luo maisemalle salaperäistä tunnelmaa.
Hieman ylempänä maastossa on jäljellä myllärin tupa. Rakennus on kesämökkikäytössä.
Siinäpä se tällä kertaa. Paluumatkalla tästä aukeaa jälleen Etelä-Konnevesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti