Balkan 2020, 29.2.-2.3. Osa III

Tässä osassa matkailemme Montenegrossa ja palaamme Dubrovnikiin.

Matkamme eteni Kotorinlahden rannoilla. Matkaa lyhennettiin oikomalla lahden yli Kamerani-Lepetani väli.

 

Montenegro näyttää ulkoisesti vauraammalta kuin edellä nähdyt valtiot. Matkailu lienee elinkeinojen kärjessä. Porto Montenegro edustaa uutta Montenegroa., jolla on vahva pyrkimys EU:n jäseneksi. Maan valuuttakin on jo valmiiksi euro.

Kiinnostaisi tietää, kenen ovat nämä jahdit ja laitureissa lilluvat lukuisat kookkaat  purjeveneet?

Eteläisin kohteemme oli Budva. Budva on noin 2500 vuotta vanha, mikä tekee siitä yhden Adrianmeren rannikon vanhimmista asutuskeskuksista. Budva on kuulunut sekä antiikin Kreikan että Rooman valtakuntiin.

Toisiaan muistuttavat harmaat, kivestä rakennetut vanhat rakennukset menevät jo sekaisin muistiarkistossani. 

Lähes jokaisen vanhan kaupungin keskuksena on linna tai se on muutoin muurein suojattu.

Budvasta löytyy myös uimarantaa.

Näin on maa joskus muokkaantunut.

Ballerina-patsas. Tarinan mukaan tanssijaneito odotti merille lähtenyttä sulhoaan vuodesta toiseen tanssien rantakalliolla. Lopulta hänen uskonsa sulhon paluuseen hiipui ja hän hukuttautui meren aaltoihin. Surullista.

Läheltä Pudvaa löytyy Sveti Stefan.
 Maksamaton mainos: Sveti Stefan on hyvin kaunis sekä kuvauksellinen kohde, ja 1400-luvulla rakennetut kivitalot ovat nykyisin täysin kunnostettuja. Saarella toimiva Aman Sveti Stefan -luksushotelli tarjoaa asikkaidensa käyttöön 58 yksilöllisesti sisustettua huonetta, asuntoa ja sviittiä. Hotelli on avoinna ainoastaan kesäkaudella toukokuusta lokakuulle. Majapaikka ei sovellu pienellä budjetilla matkustaville, sillä halvimmillaan yö hotellissa maksaa 5 500 euroa.

Kotor mainitaan jo 168 eaa. Tuolloin alueella vaikuttivat roomalaiset.

Kotorin vanhakaupunki on yksi Adrianmeren rannikon parhaiten säilyneistä, ja se on kuulunut vuodesta 1979  UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Reippaimmat matkalaiset voivat poiketa yläriinteen kirkossa.

Kotorin arkea ja

juhlaa.

Luvalla kuvattu torikauppias

Lady of the Rocks. Laivaretki sievälle kirkkosaarelle.

Viimeinen ilta, Dubrovnik by Night. Ulkopuolelta

Sisäänkäynti sisäpuolelta

Game of Thrones, https://www.youtube.com/watch?v=CWtS7jyhl-0

Joka matkan pakollinen "Heebo hevosen selässä".

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Ps.

Kaksi viikkoa myöhemmin aloitettu vastaava matka keskeytyi korona-viruksen vuoksi ja matkustajat ovat tätä kirjoitettaessa karanteenissa kotimaassa.

Balkan 2020, 24.-26.2. Osa I,

Tämän talven matkakohteena oli Balkanin alue ja sen maista Kroatia, Bosnia-Herzegovina ja Montenegro. Matkanjärjestänä oli Tss-travel. Hinta-laatusuhde oli edelleen kohdallaan, kuten aikaisemmillakin matkoilla. Suuremmalla rahalla voisi ehkä saada jotain enemmän, mutta en voi valittaa tästäkään kattauksesta.

Viikon kierros kulki liki Adrianmeren rantaa. Lentokone laskeutui Dubrovnikin kentälle. Ensimmäisen aamun näkymät olivat tällaiset. Ei moittinut näkymiä matkakaverini Hannukaan.

Dubrovnik sijaitsee Kroatian eteläkärjessä. Kaupunginhistoria on pitkä ja monivaiheinen. Kuten Välimeren rannoilla ja saarilla muuallakin, on  myös Dubrovnikilla ollut aikojen kuluessa useitakin valtaajia, hävittäjiä, asujia ja rakentajia. Halutessasi voit aukoa tekstin sisältämiä linkkejä ja tutustua kohteisiin yksityiskohtaisemmin. Dubrovnik on UNESCOn maailmanperintökohde.
Kesäkaudella eli varsinaiseen turistiaikaan kaupunki täyttyy kadunvarsiravintoloista ja -myymälöistä. Kadut tulvivat turisteja. Helmikuussa on hiljaista, mikä on tutkijan ja kuvaajan kannalta ihan hyvä.

Katolinen kirkko hallitsee uskonelämää. Viikon kierros päättyy  takaisin Dubrovnikiin. Palataan silloin takaisin aiheeeen.

Hannu tähyilee kohti Italian rannikkoa. Korona-viruksen leviäminen oli kaikilla ajatuksissa. Tiettävästi tauti ei ollut vielä rantautunut Dalmatiaan.

Kevättä rinnassa. Puluja eli kesykyyhkyjä tapaa lähes kaikkialla maailmassa.

Linnut ovat minulle mieluisia kuvattavia. Bussi-tournee ei vain ole oikea tapa harrastaa luontokuvausta. Jotain kuitenkin.

Rannikkomatkalla kohti pohjoista koukkasimme Peljesacin niemimaalla sijaitsevaan Stonin pikkukaupunkiin. Kaupungissa on kuivattu merisuolaa patoamalla merivettä tarkoitusta varten tehtyihin altaisiin. Tämä tuotanto on ollut siinä määrin arvokasta ja uhattua toimintaa, että sen suojaksi on rakennetu aikoinaan 5,5 km:n pituinen Kiinan muuria muistuttava rakennelma.

 Suola kerättiin kiskoilla kulkeneisiin vaunuihin.

Tömäkkää tavaraa, väitti Hannu.

Muurilla voi myös kisailla. Saas nähdä, kuinka tämän syksyn tapahtuman käy.

Run, run!

Seuraavana aamuna vuorossa oli Trogir, kreikalaisten jo 200 eaa perustama satamakaupunki.

 Hyvin oli viehättävä tämä muurien ympäröimä vanha kaupunki kapeine kujineen. Olivatko kuvan herrat

menossa olusille vai

musiikkitapahtumaan? Hienosti lauloi tämä kvartetti ja hyvä oli akustiikka heidän esiintymispaikassan.

Trogirin muurin ulkopuolelta

Näin hulmuaa Kroatian lippu.

Ja kevätmieli lisääntyy.

Kamerlengon linnoitus

Split on Split-Dalmatian maakunnan pääkaupunki Kroatiassa. Se on muodostunut Diocletianuksen palatsin ympärille.

Rooman keisari Diocletianus rakennutti palatsin 300-luvulla eläkekämpäkseen.

 Puolet muurien ympäröimästä alueesta kuului keisarin asumukseen ja loput olivat sotilaiden ja muiden kaupunkilaisten käytösä.

Nämä vain ovat niin upeita vihreine köynnöksineen ja muine yksityiskohtineen. Tällaiset puolihölkkää tehdyt läpijuoksut ovat liian pikaisia vierailuja kunnon tutustumiseen.

 Eikös vaan?

Muurin ulkopuolelta löytyi tori ja sen monet herkut.

Kun vauhti on verissä, niin tilaisuutta ei voi ohittaa.

Merirosvojen Omis, Cetina-joen suulla. Moni väittää näitä rantamaisemia maailman kauneimmiksi. Tiedä noista sijoituksista, mutta upeita ovat niin asutut kuin asumattomatkin  seudut.

 Jatkuu...