Kun matkakumppanit nauttivat Haapsalu span yrttikylvyistä ja mutahoidoista, koetin löytää kamerani eteen mahdollisimman paljon niin paikallisia kuin muuttaviakin lintuja. Aikaa ei ollut paljon ja seudut olivat minulle kaikki aivan uusia ja tuntemattomia. Ennakkotutustumista olin toki tehnyt, mutta alue oli laaja ja hyvältä vaikuttavia kohteita aikaan nähden liian paljon. Miten onnistuin, selviää seuraavasta kuvakavalkaadista.
Haapsalu on rannikkokaupunki ja sitä ympäröi meri kolmelta sivulta. Pitkin vanhan kaupungin pohjoisrantaa kulkee promenaadi, jonka varrelta löytyy monenlaisia paikallisia lintuja.
Kyhmyjoutsen pesällään ei ollut moksiskaan samassa ruovikossa viihtyvistä lokeista. Olivatpa kaikki eräänä kylmänä ja tuulisena iltana jopa aivan kylkikyljessä toisiinsa painautuneena suojaa ja lämpöä hakien.
Tagalahden lintutorni promenaadin itäpäässä on varmaan hienoin, jossa olen käynyt.
Harmaahaikaroita oli runsaasti.
Merimetsot kuivattelivat siipisulkiaan sukellustöiden jälkeen.
Promenaadilla tallusteli myös muutama kivitasku.
Harmaasorsapari oli toisensa jo löytänyt.
Sikkiuikun miehuuskoe vaikutti huvittavalta ja ylimitoitetulta.
Tässä oltiin jo hautomahommissa.
Merikotkia oli näkyvissä lähes koko ajan. Mikähän kisa tässäkin oli meneillään.
Tämä nappasi merestä kalan. Enpä ollut ennen moista nähnyt.
Vuokrattuani auton pääsin edemmäs. Matkalla Puiseen löysin muuttomatkallaan tankkaavia ja lepäileviä suokukkoja useammankin kosteikon reunalta. Joukkoon oli hyväksytty yksi panajalkaviklokin.
Mustaviklo lennossa
Heinätavipariskunta. Ensimmäinen koskaan tapaamani ja kuvaamani.
Puisen kylärannassa tepasteli ristisorsa. Tämä oli myös ensikohtaaminen. Kuvasin kyllä sitten toisenkin eri paikassa.
Valkoposkihanhipari. Mahtavatko jäädä paikallisiksi asukkaiksi. Kymmenettuhannet lajitoverit olivat matkalla kauas Siperiaan.
Sepelkyyhky
Mustavaris kera pulujen
Ei ole kottaraisia Virossakaan liikaa.
Punajalkaviklo
Näkymä Haeskan tornin parkkipaikalta.
Haeskan rannoilla lenteli edestakaisin jatkuvasti kaakattaen tuhansia ja taas tuhansia valkoposki- ja tundrahanhia sekä monta muuta muuttajaa.
Rantaa ja rantaniittyjä oli silmänkantamattomiin. Kaukoputkella olisi ollut mahdollista löytää ja tunnistaa useampia lajeja vaan kun ei ollut.
Lähikuvassa tundrahanhi
Lapasorsapari
Jouhisorsa
Meriharakka
Kohti vasenta yläkulmaa lentää peltopyy. Suomessa suht harvinainen nykyään.
Matkalla Matsalunlahden eteteläpuolella olevalle Keemun tornille kohtasin saalistavan ruskosuohaukkakoiraan.
Samoilla seuduin näyttäytyi myös tämä pensastasku.
Enemmänkin lintuja kohtasin. Monista sain vain täysin julkaisukelvottomia kuvia, vielä useammista jäi kuvat kokonaan saamatta. Aika mukava oli silti saalis. Keli oli aurinkoinen mutta enimmäkseen riivatun kylmä.
Kuka väittää, ettei lokit pesi puissa?
Kyhmyjoutsen
Semmoinen jäi olo, että näihin maisemiin kannattaa palata toisenkin kerran ja varata aikaa vähintään viikko. Kattellaan!
