Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätmuuttoa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevätmuuttoa. Näytä kaikki tekstit

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Pääsiäistipuja

Pääsiäspyhien lintuja

Ensimmäisenä pyhänä istuskelin kaverin piilokojulla nastolalaisessa metsässä. Vein tarjolle kasvisruuan lisäksi oikein pyhäruokaa: possua ja silakkaa.


Käpytikkaa himottaa kolossa oleva rasvapintainen possu.


Tiaiset pitävät pähkinöistä.


Hömötiaisen tyylinäyte.


Harakka on varovainen ja arka lintu. Tämä on päivän ainut otos hänestä.


Tällä kertaa syömässä kävivät vain käpytikat. Heitä olikin sitten useampia ja taisi olla jo keväthuumausta matkassa mukana.


Minäkö muka joku paskonärhi? Ei pidä paikkaansa, sanoo kuvaaja,


Onkohan tämä jotenkin vajaata evästä? Missä ruoto?


Kuusitiaiselle maistuvat laatikon antimet.


Välillä on ottetava aurinkoa.


Talitiainen on lukumääräisesti runsain vieras.


Von Wright-vaikutelmaa.


Kaksin aina kaunihimpi. Punatulkut käyvät aina parina.


Tämä mustarastas lienee jo kevään muuttajia.


Keltasirkku on yksi suosikeistani, kaunis lintu, upeaa keltaista.


Jos on harakka varovainen, niin on myös varis. Tämä lintu on kuvattu kännykällä kuvausaukosta varsinaisen kameran alta.


Lähijoen koskikara suunnittelee jo lähtöä pohjoiseen.

Toisen pyhän etsin muuttajia Nastola-Orimattila-Pukkila-Myrskylä-Artjärvi-Kuivanto-Nastola reitin varrelta. Kanteleenkylän pelloilta tuli tännään myös Pirkka-Pekan ja kumppaneiden Luonto-Suomi.: Luonto herää kevääseen-ohjelma. Enpä tiennyt enkä osunut ajoissa paikalle.


Orimattilan ja Pukkilan rajalta Porvoonjoen varrelta löytyi muutama sata hanhea ja kymmeniä joutsenia. Matkan pituuden vuoksi parempaan kuvaan en pystynyt.


Sorsakin on useimmiten muuttolintu, ainakin ne, jotka eivät syö pullaa. Tässä osa suurempaa parvea.


Naakat ovat viihtyneet koko talven samoilla main. Koskahan niiden lisääntyminen saavuttaa huippunsa?

Seuraavaksi parinmuodostusta:


Lähdeks friidu joraan?


Kato näin, ei oo vaikeeta.


No niin, rohkeesti vaan.


Tais onnistua.


Kanadanhanhia Artjärveltä.


Hanhia nämäkin vaan lajia en tästä saa selville. Metsähanhiksi veikkaan.

















                                                                                                                     Kuvat ja tekstin napsi Jussi.


tiistai 14. huhtikuuta 2015

Tervajärvi

Tervajärven luonnonsuojelualue, Tikkakoski, Jyväskylä

Tervajärvi on kuivatun järven pohjalle muodostunut keväisin tulviva alue. Vetensä Tervajärvi saa Kuokanjoesta ja ympäröivistä ojista. Tervajärveltä vedet virtaavat Tervajokea pitkin pois. Keväisin ja runsassateisina aikoina vedet kerääntyvät entisen järven pohjalle muodostaen alueen keskelle avovesialueen. Alueen koillispuolella oleva paju- ja koivuvaltainen pensaikko-metsä jää tällöin tulvan alle. Tervajärvellä on laajalti tulvametsää ja kosteimmilla kohdilla esiintyy luhtametsää. Puusto on osin tiheää pajupensaikkoa, osin koivu-pajuvaltaista ja laidemmalla koivuvaltaista. Lahopuusto on varsin runsas. Tervajärvi on muuttoaikoina merkittävä lintujen mm. kahlaajien kerääntymisalue. (http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Tervajarvi(5957)

Viime viikonloppuna sain seurailla parina aamuna kosteikon elämää. Suojeltu alue on kooltaan 24ha. Vettä ja lintuja on toki paljon laajemmalla alueella. 


Kuten kuva kertoo, vain alligaattorit puuttuvat. 


Haukkojen kotikentälle on vain kilometrin matka. Muutakin ilmaliikennettä oli havaittavissa. Osa lensi pitkin peltoaukeaa ohitse, osa laskeutui tankkaamaan.


Laulujoutsenet


Sepelkyyhkyt, joista varmaan osa  pesii alueen ryteikössä.


Metsähanhet


Kurjet,


joidenka yksinäinen lajitoveri laskeutui vastarannalle.


Sammakot saivat olla varuillaan.


Lammen takana alkaa ryteikkö, jonka uumeniin erilaiset sorsalinnut pakenivat avoimen pellon ylittäjää eli minua. Sieltä ne sitten uiskentelivat myöhemmin takaisin, kun olin piiloutunut naamioverkon taakse. Liian kaukana olivat silti minun putkelleni.


Paikalle oli asettunut yksi joutsenpari pesäpaikkaa varaamaan. Riiuumenot olivat meneillään.


Muilla joutsenilla ei ollut lammelle mitään asiaa. Tämäkin lintu kavereineen sai äkäisen lähdön.


Telkkäuroilla oli myös kosiotaistot meneillään. 




Västäräkistä vähäisen.


Ryteikön toiselta laidalta löytyi hirvieläinten nuolupuu. Suolamöykky oli jo sulanut, mutta itse puu on varmaan kovinkin suolainen, koskapa sen juurella lumessa oli runsaasti kauriiden jälkiä.
Alueen sisällä on vaikeaa liikkua ja nyt tulva-aikaan jalan lähes mahdotonta. Alueelle ei ole yleistä kulkureittiä. Minäkin jouduin kulkemaan yksityisteitä pitkin ja läpi vieraiden pihojen. Toki luvan saaneena.


Monen lajin muuttokausi on vielä edessäpäin. Varsinkin kahlaajat puuttuivat. Toivon ehtiväni Tervajärvelle uudelleen myöhemmin tänä keväänä.

Sijainti: Tervajärvi