Linnut 2026 alkuvuosi

Tässä joitakin vuoden alkuneljänneksen lintukuvista.

Harmaapäätikkanaaras, ei punaista lakkia.

Mustarastasnaaras, joka talvehti Jyväskylässä.

Punatulkkukoiras

Hömötiainen

Käpytikka ja mahdollinen pesäkolo

Naakat kylvyllä

Pikkutikka ruuan haussa

Valkoselkätikka

Puukiipijä

Vihervarpunen

Koskikara

Pyrstötiainen

Pikkukäpylintukoiras

Keltasirkku

Punarinta

Kanadanhanhet Savonlinnasta

 

Penan ruokkima pähkinänakkeli Kerimäeltä

Jalohaikara Saarijärven Satosuolta

Kangaskiuru Tikkakosken Askeleentakaselta

Palokärki Lapinjärveltä

Kurki Rautalammin Rastunsuolta

Hiirihaukka börringe eli vaalean muodon lintu Hankasalmelta. Melkoinen harvinaisuus.

Laulujoutsenet tuovat kevään

Tämä ei ole lintu vaan lumikko myyrä suussaan. Vuonteen lintutornista kuvattu, joten tulkoon nyt mukaan.

Linnut 2025 loka, marrs- ja joulukuu

Linturetket ovat jääneet loppuvuonna vähemmälle johtuen pimeästä ja kosteasta syksystä. Jotain aina kuitenkin. Tässä muutamia näytteitä, joukossa jopa harvinaiset hippiäisuunilintu ja pikkusirkku.

Harakka tyrniaterialla

Hippiäisuunilintu. Sulkurannan siirtolapuutarha Jyväskylä

Räkättirastas

Pyrstötiainen

Hippiäinen

Varpuspöllö, pöllöistämme pienin

 Puukiipijä

Viherpeippo

Pikkuvarpunen

Isolepinkäinen, joka myös lapinharakkana tunnetaan. Kaukana oli hän. 

Pähkinänakkeli talitiaisen ahdistelemana. Muurame Verkkoniemi

Töyhtötiainen

Kuusitiainen

Harmaapäätikka

Varis

Närhi

Pyy

Pikkusirkku Jyväskylän Tuohimutkassa

Paasivuoren studio Muuramessa 25.12. Missä lumet? Lintujakin normitalvea niukemmin. Näinköhän syövät vielä luonnonantimia? 

Sulkavan linnavuori ja Ruokolahden kummakivi

Suomen muinaislinnat eli linnavuoret sijaitsivat mäillä, kallioilla tai harjuilla, joiden loivemmille rinteille tehtiin sodankäyntiin kuuluneita kivi- tai maavalleja. Myös koko paikkaa linnoineen kutsuttiin linnaksi. Vallit tukivat hirsivalmisteisia seinä- tai arkkurakenteita, joiden päällä oli rintavarustuksia. (Wikipedia)

Sulkavan Linnavuori (myös Pisamalahden Linnavuori) on Sulkavan kunnassa sijaitseva muinainen linnavuori. Se sijaitsee Saimaan Enonveden Pisamalahdessa, vastapäätä Partalansaarta. Kunnan keskustasta on matkaa vuorelle noin viisi kilometriä. (Wikipedia)

Sulkavan linnavuori on yksi Suomen mahtavimmista linnavuorista. Vuoren laelle vievät kapeat portaat ja siellä aukeaa upeat maisemat Saimaan yli. Maisemaa katsellessa voi aistia paikan tuhatvuotisen historian. (visit Sulkava)

 

Mäki on kolmelta suunnalta erittäin jyrkkäreunainen, ja sen itäpuolisella, hieman loivemmalla reunalla on vallin jäännöksiä. Muuri on noin 120 metriä pitkä, ja sen kivinen perustus on erittäin jykevä: se on tehty suurista kivistä ja edelleen paikoin lähes kolme metriä korkea. (Wikipedia)

Meidät, Seijan, Pentin ja minut, sai vuoren huipulle 18.lokakuuta Pentin pian tuleva 70-vuotis juhlapäivä. Vietettiin etkoja, koska sankari pakenee varsinaisen juhlan aikaan Etelä-Afrikkaan. Paljon onnea Pentille!

Mahtava oli päivä ja upeat olivat maisemat.

Näkymä toiseen suuntaan.

 Järvenpuoleinen pystysuora rinne on 55 metriä korkea. Eipä tuosta ole kannattanut hyökkäystä suunnitella.

Linnavuoren maisemiin pääsee myös veneellä. Tänä syksynä vedet ovat ennätysmatalalla.

Retki jatkui Ruokolahden puolelle tutkimaan Haukonsalosta löytyvää kummakiveä. Kivellä on pituutta seitsemän metriä.

Naapurin Seijan ja Pentin kotikylällä Kerimäellä pyöri joitain tilhiparvia. Vähissä olivat näiden eväät jo tässä vaiheessa.

Muinaislinnat

 Sulkavan Linnavuori

Kummakivi