Toukokuun alussa oli taas aika jo perinteisen ystävätapaamisen Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston kupeessa Huittisten ja Kokemäen alueella. Tällä kertaa vietin ennen tapaamista pari päivää 2.-4.5. Yyterin lintuvesillä.
PORI-YYTERI
Näkymä Enäjärven eteläpään katselulavalta. Järvessä on kaksi pystyynkuollutta merimetsojen asuttamaa metsäsaareketta. Viiden kaukoputken voimalla saaren vasemmasta päästä löytyi uiskentelemassa jo kuuluisaksi tullut nokisorsa. Kamerani rahkeet eivät riittäneet ikuistamaan tätä harvinaisuutta.
Toivoin löytäväni järveltä uiveloita, mutta ne olivat jo matkanneet pohjoista kohti. Tukkasotkia sen sijaan oli kymmenittäin.
Silkkiuikkuja pesänrakennustouhuissa oli useampikin pari.
Kuten myös härkälintuja.
Järven pohjoispäässä on lintutorni, josta sain seurata korppien ja ruskosuohaukan välistä ilmataistelua.
Toisena aamuna olin liikkeellä Yyterin lietteillä jo viiden aikaan. Ulkonokan tornista sain seurata teeriparin kosiotouhuja. Täällä maisemaa riittää ja linnut ovat useimmiten liian kaukana kuvattaviksi.
Seuraavasta Sannannokan tornista löytyi kuvattavaa jo lähempääkin. Tässä punajalkaviklojen häätouhuja.
Taivaanvuohi lenteli tornin ympärillä ja sai siipisulillaan aikaan mäkättäviä ääniä.
Merihanhet olivat saaneet perheenlisäystä peräti seitsemän poikasta. Tässä oltiin taapertamassa kohti uusia asuinsijoja.
Yksi staijaajista löysi putkellaan naapuritornin edestä erikoisennäköisen linnun, korpimetson. Lintu on teeren ja metson risteymä. Teerikukko joutui väistymään suurempansa tieltä.
Ulompana hiekkasärkillä ruokaili mm. ristisorsia, punakuireja, mustapyrstökuiri, valko- ja mustavikloja, pikkukuoveja, lapasorsia ja -sotka.
Palatessa autolle kohtasin niittykirvisen.
Majapaikkani oli kahden yön ajan Toukarin kyläkoulun majatalo Pori-Vaasa valtatien varrella heti ylimmän Kokemäenjoen haaran pohjoispuolella. Voin hyvin suositella. Talon ystävällinen isäntä auttoi jopa autoni renkaan paikkauksessa. Nyt on renkaan vaahtopaikkaus jotenkin hallussa.
Ennen iltaa poikkesin Käppärän hautausmaalla katsomassa mustavariksia.
Siellä sijaitsee myös Juseliuksen mauseleumi, jonka liikemies F.A. Juselius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä hautamuistomerkiksi 1903.
Olipa majapaikan lähellä herrännyt neitoperhokin.
Lähtöaamuna lähipellolla tepasteli fasaanikukko.
Viimeisenä hyvästelin joenrannan meriharakat.
Pori-Yyterin maisemista löytyi 43 lintulajia, lisäksi lumikko, majavan pato ja metsäkauriita.
PUURIJÄRVEN JA ISOSUON KANSALLISPUISTO
4.-6.5.
Lähes umpeenkasvanut Puurijärvi on maamme runsaslintuisimpia järviä. Yhdessä Isosuon kanssa se muodostaa erityisen arvokkaan ja monimuotoisen lintualueen.
Historian aikana Puurijärven ympäristössä tehdyt soiden ojitukset ja koskien perkaukset aiheuttivat järven pinnan laskemisen. Vielä 2000-luvun alussa järveä uhkasi umpeenkasvaminen.Kokemäenjoki Life -hankkeen puitteissa (2006 - 2012) alueella tehtiin massiivisia ennallistamistoimia ja järven pinta saatiin nousemaan ja avovesialueiden osuus kasvoi.
Kansallispuiston rantaniittyjä (100 ha) hoidetaan perinteisesti laiduntamalla. Alue on Satakunnan suurimpia perinnemaisemakohteita. Maiseman hoidolla parannetaan rantalinnuston ja avoimien rantaniittyjen hyönteislajiston elinolosuhteita sekä estetään vieraskasvilajien leviämistä (mm. isosorsimo). (Luontoon.fi)
Samoissa maisemissa päivysti myös rantasipi.
Järveä reunustavilla pelloilla oli paljon sepelkyyhkyjä.
Jostain syystä haukoista näkyi vain ruskosuohaukkoja. Tässä kuva alapuolelta.
Tässä yläviistosta.
Kärjenkalliolla sijaitseva lintutorni on 18 m korkea ja sen ylätasolle mahtuu 50 tarkkailijaa.
Laulujoutsenen pesintä oli jo meneillään. Koiras vahti tarkkana.
Toukokuun alun sää oli harmaa, tuulinen ja kolea. Hyönteissyöjiä ei juurikaan näkynyt. Lintulajisaldo 25.
Herrat Lehtinen ja Pihkala matkalla kotiin.
.jpg)
