Lappeenrannan seudulla 2021

 Tyttäreni Laura ja Maija sekä heidän kuusi poikaasa ja vaari tekivät 7.-10. heinäkuuta yhteisen kesäretken Savitaipaleen, Taipalsaaren ja Lappeenrannan seutuville. Paljon ja monenlaista ehdittiin nähdä ja kokea. Matkalla poikkesimme Mikkelissä tutustuen uuteen Muisti-museoon. 

"Sodan ja rauhan keskus Muisti tuo aivan uudella tavalla koettaviksi ihmisten ja yhteiskunnan sodan ajan todellisuuden. Mitä nainen teki sodassa? Mitä päättäisit sensuurista? Onko propaganda uusi keksintö?" (Muisti)

Siinä joukko evakoiden jälkeläisiä, yksi vielä kameran takana. 

"Muisti kertoo ihmisestä sodassa. Ensimmäinen näyttelymme nostaa esiin lasten, naisten ja miesten tarinat talvi-, jatko- ja Lapin sodissa, erityisesti suomalaisten ja Suomen näkökulmasta, eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa kontekstissa." (Muisti)

Ei tainnut mummon matka-askissa olla näin hienoja tavaroita.

Samassa yhteydessä olevan Päämaja-museon kabinetti. Siinä se on Mannerheim aikoinaan istuskellut ja varmaan suunnitellut suuria kuvioita.

Reilu suositus Mikkelin lounaspaikaksi on kahvila Nanda. Varo ettei kieli sula ruuan mukana.

"Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Partakoskella on vanha graniittinen silta, joka on sijainnut lähellä Ruotsin ja Venäjän rajaa 1700-luvulla. Ensimmäiset sillat Partakoskelle ja Kärnäkoskelle rakennettiin jo tuolloin. Nykyinen Partakosken kivisilta valmistui 1902." (Saimaageopark)

"Kärnäkosken linnoitus rakennettiin venäläisen kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla vuonna 1791 osaksi pääkaupunki Pietarin puolustusjärjestelmää. Ruotsin vastaista rajaa turvannut linnoitus oli samalla Saimaan laivaston tukikohta. Linnoitus hylättiin tarpeettomana, kun Suomi oli vuonna 1809 liitetty osaksi Venäjää." (https://www.luontoon.fi/karnakoski/historia)

"Hattujen sota Ruotsin ja Venäjän välillä päättyi vuonna 1743 solmittuun Turun rauhaan. Siinä Kaakkois-Suomi liitettiin Venäjään. Ruotsalaiset yrittivät 1700-luvun lopulla Kustaan sodassa vallata takaisin menettämiään alueita mutta eivät onnistuneet. Kärnäkoskellakin käytiin kiivaita taisteluja." (https://www.luontoon.fi/karnakoski/historia)

Savitaipaleen Kuolimo-järven uskomattoman kirkas vesi ja laaja hiekkaranta oli kaikille mieluinen uimapaikka ja vallitsevan helteen vuoksi tarpeellinen vilvoituksen lähde.

Käytiin siellä toisenkin kerran.

Majapaikkana oli Wanha Havon koulu Savitaipaleen maaseudulla.

"Kuivaketveleen linnavuori on noin 600 m pitkä, 80-100 m leveä ja parhaimmillaan 20 m korkea rapakivisydämellä varustettu kalliodrumliini. Linnavuoren pohjoisosaa kiertää kolmelta sivulta keskimäärin 10 m korkea, paikoin pystyjyrkkä ja paikoin porrasmainen jyrkänne.

Loivan eteläsivun yläosassa on noin 40 m pitkä kivivalli, joka yhdessä jyrkänteiden kanssa rajaa noin hehtaarin laajuisen suojatun alueen. Arkeologisten tutkimusten mukaan linna on ollut käytössä todennäköisesti rautakaudella." (https://www.saimaageopark.fi/kohteet/kuivaketvele-hillfort-rapakivi/)

Kovin oli kivivalli jo madaltunut ja sammaloitunut.

Vuoren halkeamasta löytyi geokätkö.

Lappeenrannan Hiekkalinna on Lappeenrannassa vuosittain rakennettava hiekkalinna. Hieman yli kolme miljoonaa kiloa hiekkaa kasataan haluttuihin kohtiin, tampataan ja tarvittaessa muotitetaan, jonka jälkeen itse veistäminen voi alkaa. Veistokset kestävät hyvin säävaihteluita. Tämän vuoden teemana oli pelimaailma.

 

Lappeenrannan linnoitus on alun perin ruotsalainen linnoitusjärjestelmä, jota ovat laajentaneet myös venäläiset. Linnoituksen rakentaminen alkoi Lappeenrannan kaupungin perustamisen jälkeen 1649. Linnoitus sijaitsee sen mukaan nimetyssä Linnoituksen kaupunginosassa.
Pitihän siellä meidänkin kiertää.

Tykkimiehen tarkastus, ei ollut kuulaa putkessa.

Ja sitten taas uimaan. Tyttö katsoi siihen malliin, että pakko oli hypätä, molempien.

Hei, me lennetään!

Lopuksi Saimaan aalloille suuntana Ilkonsaari.

"Kristillisen kirkon elämässä erityisesti itäisessä kulttuurissa ovat keskeisessä asemassa olleet luostarit. Sana ”skiitta” liittyy oleellisesti luostariin. Historiasta tiedämme, että on ollut lukuisia kilvoittelijoita, jotka ovat halunneet omistaa elämänsä kokonaan Jumalan palvelemiseen ja vetäytyneet yksinäisyyteen, irti tavallisesta yhteiskunnallisesta elämästä.

Ilkonsaaren ”skiitoissa” ei asu kilvoittelijoita, mutta kullekin saaren rakennukselle on nimetty ns. emoluostari. Nämä luostarit ovat toimineet merkittävinä virstanpylväinä kristinuskon historiassa ja niitä edustavat Ilkonsaaren ”skiitoissa” ko. luostarien alueelta kopioidut rakennukset." (http://www.saimaanskiitat.fi/skiittasaari/)

                               

Tämän merkittävän rakennustyön on saanut aikaiseksi Saimaan Skiitat ry.  Aivan mykistävä löytö. Kyllä Suomesta löytyy.

Ja sitten taas uitiin.

Vaari on sitä mieltä, että retki oli enemmän kuin onnistunut. Sää, retken tutkimuskohteet ja retkiseura olivat luokkaa AI.

Maksettu ilmoitus

Seuraavan tuotantokauden polliisi Sorjosta avustaa majuri Kalikowski ja hymyä riittää.