Märket 2020, linnut

 Märketillä asuva linnusto on suppea. Kallioilla pesii lapintiiroja, varastojen orsien päällä lisää jälkikasvuaan muutama haarapääsky. Muista en tiedä. Nyt tiirat olivat jo menneet. Kevät- ja syysmuuton aikoihin luodolle eksyy tuulten painamina jatkuvasti joitakin eri lajien yksilöitä. Merimetsot ja merikotkat ovat läpi kesän päivittäisiä ohikulkijoita. Ne lentävät Märketiä sivuten tai jopa yli länsipuolen kallioluodoille saalistamaan ja palaavat iltaisin jonnekin lähemmäs Ahvenanmaata pesimäsijoilleen. Samaa touhua harrastavat satunnaisemmin kala-, harmaa- ja merilokit.

Viikolla 37 sain tallennetuksi tässä esiteltävät lajit. Kuvassa isokoskelot, jotka viipyivät saarella ainakin koko viikon.

Suosirrejä oli muutama kymmen. Vain parilla linnulla oli suosirrin musta maha.

Nuoremmilta tuo musta väri vielä puuttuu. Tämä joukko oli asettunut tuulensuojaan lepäilemään.

Pari pulmussirriä teki lyhyen visiitin.

Joitain tyllejä haki syötävää kalion rakosista.

Västäräkit ovat saattaneet jopa pesiäkin jossain rakennusten suojissa.

Yksinäinen pajusirkku etsi harvoista heinätupsuista syötävää. Ei ole tällä luodolla runsaasti ravintoa kenellekään.

Tämä merikotka oli ainut, joka rohkeni samalle kalliolle meidän kanssa, kauaksi tosin.

Päärakennuksen alle jäävän varaston kattoparrun päällä oli haarapääskysten pesä, jossa kolme jo lähes lentokykyistä poikasta odotteli jatkuvia ruokalähetyksiä.

Metsäkirvinen

Nuori hippiäinen. Keltainen päälaen väri vielä puuttuu.

Luotokirvinen

Nuori pajulintu

Pikkulepinkäinen koiras (todennäköisesti)

Kohta alkaa myrsky ja mylväys, mutta merimetsot uhmasivat vielä hetken meren voimaa.

Kala-, harmaa- ja merilokkeja pyöri ympäri luodon.

Urpiaiskoiras, koska punainen otsa. Näitä oli muutama kymmen. Yksi reppana oli saapuessaan jo niin väsynyt, että laskeutui vesilammikkoon. Aikansa levättyään se pääsi kuitenkin kalliolle kuivahtamaan ja lepäämään.

Leppälintukoiras. Muna lienee haahkan hylkäämä. Vaikea uskoa, että haahkan pesintä onnistuisi näin paljaalla luodolla.

Puukiipijä eikä ainuttakaan puuta. Majakan seinälaastin rakosista se etsiskeli kuitenkin syötävää. Kuinka kävi?

Näin tällä kertaa. Näköhavainnot saatiin myös nuolihaukasta ja merihanhista. 

Torstaina myrsky huuhtoi yli luodon. Miten selvisivät linnut, olivatko kohonneet yläilmoihin vai löysivätkö jostain rakennuksista suojaisan kolon? Seuraavalla viikolla 38 oli vielä hurjempi myrsky. Ei ole helppoa luontokappaleilla.

En ole mikään ornitologi ja siksi esitys ei varmuudella pidä täysin kutiaan. Sori siitä. Loppuun kuitenkin suosikkikuvani.

Pajulintu