Jo kymmenen vuotta olen ollut Suomen Majakkaseuran verkkosivujen ahkera seuraaja. Majakkaseura on perustettu kesäkuussa 2003. Perustajajäsenet olivat kiinnostuneita majakoista ylipäänsä, mutta erityisesti niiden säilyttämisestä tuleville sukupolville. Valtiovalta ei näet ollut kiinnostunut näiden, merenkulun teknisen kehityksen ansiosta hylättyjen, majakoiden kunnossapidosta.
Märketin majakan kunnostustyöt alkoivat 2007, kun seura oli saanut saanut paikan vuokratuksi. Rapistumisen alkuun päässeen majakan rappio on saatu pysäytetyksi, mutta arvatenkin työtä tulee alati riittämään. Itse liityin Majakkaseuran jäseneksi tämän vuoden alussa ja näin ensimmäinen talkooviikkoni Märketillä tuli mahdolliseksi.
Märket on vain kolmesataa metriä pitkä ja sata metriä leveä, korkeimmillaan kolme metriä merenpinnan ylittävä kallioluoto. Rakennettua satamaa ei ole, ja siksi rantautuminen on usein haasteellista jopa toisinaan mahdotonta. Tyynemmällä säällä yhteysveneen saa kiinnitetyksi johonkin luodon kallion halkeamista. Toisinaan, kuten menomatkallamme, joudutaan käyttämään majakan kalustoon kuuluvaa kumivenettä.
Tästä alkoivat Märketin rakennustyöt. Kyseessä on kallioon upotettu umpirautainen pylväs tai se, mitä siitä on jäljellä. Mastossa on kiikkunut tynnyri merkkinä merenkulkijoille. Ei se tietysti voinut olla kovin tehokas varoitin. Masto on katkaistu kenties helikopterin laskeutumispaikan vuoksi?
Oikeanpuoleinen, varsinainen majakkarakennus on valmistunut 1885. Rakennustyöt kokivat monia vastuksia. Ensimmäiset rakennustarvikkeet vei luodon yli raivonnut myrsky. Työmiehet pelastautuivat vaivoin vetämällä pelastusveneen em. teräsmaston nokkaan. Kaikki onnekseen palastuivat, mutta myskyn jälkeen puolet rakentajista otti lopputilin. Valo majakan torniin saatiin sytytetyksi 10.11. samana vuonna. Katkaistu masto on pystytetty makasiiniin eteläseinustalle.
Tämä luodon kallioon nakutettu vaakunamallinen kuvio kertoo tuosta lähes mahdottomasta työstä. Kuviota on vahvistettu vehnäjauhokäsittelyllä.
Aalloilta ja ahtojäiltä suojaava muuri valmistui pohjoislaidalle 1887. Kuten kuvan vasemmasta laidasta näet, on muuri joutunut osin antautumaan luonnonvoimille.
Varastomakasiini on vuodelta 1889.
Keskimmäinen rakennus, konehuone on vuodelta 1954. Näiden Wickströmin dieselien pyörittämät generaattorit jauhoivat sähköä majakan valolaitteeseen vuoteen 1976.
Aluksi valonlähteenä oli petrolivalaisimet, sitten sähkölamput. !976 majakan miehitys lopetettiinn, ja valaisu hoidettiin asetyleeniä polttoaineenaan käyttäneillä lampuilla. Tänä päivänä energia saadaan pääosin auringosta paneelien avulla. Sen lisäksi on tuossa takaseinällä pienempi aggrekaatti lisäsähkön tuottamiseen. Majakan alkuperäiset valolaitteet löytyvät Maarianhaminasta, merimuseosta. Merenkulun opastajana Märket on sammunut.
Rakennusten katoilla on myös ilmatieteenlaitoksen ja rannikkovartioston härveleitä."Säätietoja merenkulkijoille: Märket... "
Suomen Majakkaseuran lippu hulmuaa tangossa vapusta lokakuun lopulle. Talkoovoimin on paikat kunnostettu ja siten niiden kuntoa myös ylläpidetään.
Luodolle ei ole säännöllistä kuljetusta. Yksityisveneilijöitä vierailee etenkin lomakuukausina paljon. Tällöin paikalla on saatavilla oppaan palvelut ja kahvitukset. Majakkamyymälästä voi ostaa majakka-aiheisia T-paitoja, kasseja, kirjoja, kalentereita jne. Majoitusmahdollisuus on vain seuran jäsenillä.
Oikeanpuoleisesta ovesta on käynti entiseen verstashuoneeseen rakennettuun saunaan. Harvassa saunassa on niin makoisat löylyt ja upeat näköalat.
Ylhäältä majakan tornista on esteettömät näköalat joka suuntaan. Päivystyskaverini ja "kouluttajani" Keijo etsi sukellusveneitä mielessään Ruotsin kokemukset: Whiskey on the rocks.
Kahdentoista kilometrin päässä Ruotsin puolella, lännen suunnassa, häämöttää Understenin majakka. Liekö nykyään miehitetty? Lähempänä ei ainakaan ketään asu. Tämä majakka on toiminnassa ja vilkuttaa öisin kirkasta valoaan oman tunnusrytminsä mukaan.
Tässä näkymä minun huoneeni ikkunasta sinne Ruotsiin päin.
Huolto- ja viestikeskus. Hyvin syötiin ja mukavasti pärjättiin koko viikko. Mitä nyt netti teki tenän, mutta niinhän sillä on usein tapana.
Ensimmäisessä kerroksessa on asustanut aikoinaan majakanvartijoita ja tässä koko toisen kerroksen huoneustossa heidän päällikkönsä. Tämä huone lienee museona?
Näitä portaita pääsee torniin, jossa on vielä yksi huone ja sen päällä varsinainen valaistusosasto.
Majakan vartiointi on raskasta hommaa. Ei siis ihme, jos luomi joskus vähän luppasee.
Kirjoitin aluksi "kerran elämässä kokemuksesta", Toivon kuitenkin, ettei tämä jää nyt tähän. Kattellaan!
Ja siinä kapeassa Pohjanlahdelle johtavassa väylässä oli jatkuvasti liikennettä, menossa tai tulossa, Ruotsin tai Suomen satamiin tai niistä pois.
Niin koitti lauantai, paluuaamu. Tuuli oli onneksi laantunut ja vene oli mahdollista ajaa perille kalliokiinnitykseen. Maisema oli kokonaan sumun vallassa ja se toi lähtöön oman jännitysmomenttinsa. Nykyajan tutkat ja blotterit tekevät kulkemisesta kuitenkin mahdollista ja turvallista. Hyvin löysi kipparimme takaisin kotisatamaansa.
Voitpa hankkia myös kirjan Jan Anderson, Märket – Majakkasaari kahden maan rajalla / Märket – Havsfyr och gränsland.
Tai katsoa Yle-Areenasta EGENLAND
Osassa II keskityn pääasiassa Märketillä kohtaamiini lintuihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti