Taas oli se aika vuodesta, kun veljet Jussi P., Juha L. ja blogaaja-Jussi tapasivat jo perinteeksi muodostuneella kevätretkellään Jussi P:n perintömökillä Puurijärven Virtaniemessä.
Lähes umpeenkasvanut Puurijärvi on maamme runsaslintuisimpia järviä. Yhdessä Isosuon kanssa se muodostaa erityisen arvokkaan ja monimuotoisen lintualueen.
Itselläni on ollut aina tämän vierailun yhteydessä mahdollisuus tutkia kansallispuiston eri osa-alueita ja etsiä sen alueella asuvia tai sen kautta muuttavia monia lintulajeja.
Tänä keväänä tein järvialueen lisäksi pikkuretken myös Isosuon puolelle. Kulkeminen oli helppoa, kiitos hyväkuntoisten pitkospuureittien ja selkeiden opasteiden.
Suolenkillä avosuon laidalla on näköalatorni, josta on laaja näköala Isosuolle.
Tummassa puussa suon vastalaidalla lienee kalasääsken pesä.
Tilaa on.
Lintuja ei suolta juurikaan löytynyt, joitakin tundrahanhia lensi kuitenkin liki tornia.
Suolta löytyy myös "museoitu" turvesuuli, jonne Huittisten varavankilan vangit lastasivat aikoinaan suosta nostettuja turvepaaleja. Nyt suulista löytyy muutamia suosta ja turpeennostosta kertovia kuvatauluja sekä pari työkalua.
Puurijärvi on aikoinaan ollut kirkasvetinen vesiallas. Maanviljelyn pinta-alan lisätarpeisiin järven pintaa laskettiin ja järvi on vuosikymmenten saatossa alkanut kasvaa umpeen. Kalat kärsii, mutta linnut varmaan kiittää.
Nykytasolle järven pinta on saatu asettumaan järvestä laskevan Ala-Kauvatsajoen yläpäähän rakennetun kivipadon avulla. Paikka on kalatiirojen suosiossa, nyt myös muuttavien kymmenten suokukkojen.
Tässä menossa kalatiirakoiraan kosiomenoihin kuuluva kalatarjoilu.
Puurijärven rannoilta löytyy kolme lintutornia ja yksi katselulava. Kärjenkallion lintutorni on varmaan Suomen suurimpia. Sillä on korkeutta yli rantamäntyjen ja sen ylälavalle mahtuu viitisenkymmentä katselijaa.
Tilaa on täälläkin, tosin jo niin paljon, että useimmista linnuista tulee ns. kaakanoita ja kuvaaminen käy mahdottomaksi.
Alue on myös monille petolinnuille paratiisi. Ruskosuohaukat kiertelivät ruovikon yllä koko ajan, kalasääsket ja merikotkat turhan korkealla kuvattaviksi
Laulujoutsenen haudonta oli meneillään,
eikä vartioiva koiras sallinut hanhen tulla turhan lähelle.
Nokikanoja näkyi runsaasti. Nämä varmaan olivat jäämässä paikallisiksi
Tässä liro.
Mökkitien varrella olevasta lammikosta löysin mantereita kevätpuuhissaan.
Metsäkauriille maistui keväinen ruoho. Järven vastarannalla ruokaili myös hirviemo kahden vasansa kanssa. Tapahtumaa saattoi seurata vain kaukoputkella.
Lintulajeja löytyi kymmenittäin ja yksilömäärät laskettaneen tuhansissa. Varsinkin metsä- ja tundrahanhia oli vielä runsaasti matkalla.
Mikäs tällaisessa torpassa on majailla. Kiitos isännälle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti