tiistai 29. marraskuuta 2016

Malta 2016, osa II

Maltanristi eli Amalfin risti on kuvio, joka tunnetaan etenkin johanniittain ritarikunnan (Pyhän Johanneksen hospitaalin sääntökunnan) sekä siihen läheisesti liittyvän Maltan ritarikunnan käyttämänä symbolina. Alkujaan 1000-luvulla se oli Etelä-Italiassa sijainneen pienen valtion, Amalfin, tunnus. (Wikipedia)


Johanniittain ritarikunta syntyi vuonna 1099, kun ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin. Toiminta alkoi 1980 perustetun hospitaalin eli sairaalan pohjalta. Valloituksen jälkeen hospitaali sai merkittäviä maalahjoituksia sekä valloitetuilta alueilta että läntisestä Euroopasta. Ritarikunta alkoi toimia myös temppeliherrojen kaltaisena aseellisena taistelujärjestönä, joka osallistui ristiretkiin ja myöhemmin sotiin turkkilaisia vastaan itäisellä Välimerellä.

Ritarikunnan lippu


 Vuosisatojen kuluessa Johanniittain Ritarikunta on joutunut siirtämään pääpaikkaansa useasti. Sääntökunnan toiminnan keskus oli vuoteen 1188 saakka Jerusalemissa, vuosina1191-1291 Akkossa. Palestiinan valloituksen jälkeen johanniitat siirtyivät Limasoliin Kyprokselle vuonna 1291. Vuonna 1306  johanniitat valloittivat Rodoksen, jonne päämaja siirtyi vuonna 1309. Kun turkkilaiset valloittivat saaren vuonna 1522, johanniitat siirtyivät edelleen Maltalle 1530, joka toimi ns. Maltan ritarikunnan keskuksena aina vuoteen 1798.


Napoleonin vallattua Maltan ja hajotettua ritarikunnan heikentyneen ritarikunnan jäsenet pakenivat viimeisen Suurmestari Paavalin (Tsaari) suojeluksessa Pietariin. Historiallisen Maltan ritarikunnan toiminta ja olemassaolo voidaan perustellusti katsoa päättyneeksi Napoleonin valloitukseen 1798 sekä Paavi Pius VII julistukseen v. 1802 jolla hän julisti Maltan ritarikunnan yksipuolisesti katoliseksi ritarikunnaksi. Maltan ritarikunta perustettiin uudestaan Roomaan vuonna 1834. Tätä katolista ritarikuntaa kutsutaan Maltan Ritarikunnaksi (Sovereign Military Order of Malta eli SMOM). (Wikipedia)


Kolmannen päivän omatoimiretki vei minut saaren keskivaiheilla sijaitsevaan Mdinaan eli ”hiljaiseen kaupunkiin”, joka on Maltan entinen pääkaupunki. Se on yksi maailman parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista.


 Tätä vallihaudan ylittävää siltaa pitkin pääset pääsisäänkäynnin kautta kaupunkiin.

Mdina on Maltan kaupungeista kaunein. Hunajankeltaisesta kalkkikivestä rakennetut talot edustavat keskiaikaista ja osin barokkiarkkitehtuuria. Talojen julkisivuissa valo ja varjo leikkivät chiaro scuro -tekniikan hengessä. Kapeat, mutkittelevat kadut on suljettu liikenteeltä. (http://kerranelamassa.fi/malta-matkailu/nahtavyydet/mdina-ja-rabat/)   Linkissä video Mdinasta.


Mdinan kaupunkikuva on säilynyt pitkälti maurien ajoista. Kaupunki on kuin luotu historiallisten epookkien kuvauspaikaksi – ja täällä onkin filmattu Game of Thrones -fantasiasarjan jaksoja.



Mdinassa asuu nykyisellään vain kolmisensataa ihmistä. Mutta antiikin ajoista aina johanniittain ritarien saapumiseen asti (1530) Mdina oli Maltan tärkein kaupunki. Ritarit kuitenkin siirsivät Maltan pääkaupungin ensin Birguun ja myöhemmin Vallettaan. (http://kerranelamassa.fi/malta-matkailu/nahtavyydet/mdina-ja-rabat/)


St. Paul's Cathedral. Legendan mukaan paikallinen hallitsija Publius otti vastaan Pyhän Paavalin, kun häntä kuljettanut alus haaksirikkoutui Maltan itärannikolla. Pyhä Paavali käännytti Publiuksen kristityksi hänen kodissaan, joka sijaitsi tällä paikalla.

Nykyinen kirkko rakennettiin 1600-luvulla paikalla aiemmin sijainneiden rakennusten tilalle arkkitehti Lorenzo Gafàn johdolla. Katedraalin rakentaminen oli suurtapahtuma Mdinalle, sillä rakennuksen tieltä oli purettava useita pienempiä katuja. Uudessa kirkossa on jäljellä pieniä vanhan kirkon yksityiskohtia, kuten freskot, sakastin ovi ja kastemalja. Erityisesti noin 900 vuotta vanha puinen ovi on nähnyt monia Mdinan vaiheita.


Ihaile katedraalin kaikkia seiniä ja myös kattopaneeleita koristavia upeita freskoja ja taideteoksia. Alttarin takana oleva valtava maalaus esittää Pyhän Paavalin kääntymystä. Sen maalannut kuuluisa taiteilija Mattia Preti on koristellut useita Maltan viehättävimmistä katedraaleista. Preti vastasi myös kupolia koristavasta taideteoksesta, joka on omistettu Pyhän Paavalin haaksirikkoutumisen muistolle.
(https://www.expedia.fi/St-Pauls-Cathedral-Mdina.d6062813.nahtavyydet)





Katedraalin aukiota reunustavista rakennuksista löytyy viehättäviä ja hauskoja yksityiskohtia.


Maltalaisten rakennusten yleisenä rakennusmateriaalina on ollut ennen ja on vielä tänäänkin helposti työstettävä kalkkikivi.


Kaupungin muurilta itään. Oikeassa laidassa keskivaiheilla on Maltan jalkapallostadion ja sen takana Mostan kaupunki.


Vallihaudan pohja on nykyisin siisti puistikko istutuksineen.


Pääsisäänkäynti sisäpuolelta. 


Aivan Mdinan kyljessä on nykyaikaisempi ja suurempi Rabat (12000 asukasta). Myöhästyin markkinoilta, joille sattumalta eksyin. Kojuja jo purettiin.

 

Tämänkaltaisia vaakunoita näkee arvorakennusten sisäänkäyntien yllä. Ovatko ritareiden tunnuksia?


Kaidetaoksissakin on käytetty koristeena Maltanristiä. Ristin kahdeksan sakaraa kertovat ritareiden olleen lähtöisin yhtä monesta maasta.


Kaupungin alla risteilee katakombien verkosto. Katakombit ovat muinaisia hautoja. Nämä sokkelot löytyvät Pyhän Paavalin kirkon alta. Paikkaa on käytetty myöhemmin myös pommisuojana.


Samasta yhteydestä löytyy myös Pyhän Paavalin luola, jossa Paavali asui haaksirikkonsa jälkeen 60 jKr. Paikka on ollut aiemmin roomalaisten vankila. Luolasta tuli kristittyjen tapaamispaikka ja samalla saaren ensimmäinen kristitty kirkko.


Ja sitten bussilla takaisin Bugibbaan. Välimatkat eivät ole pitkiä, mutta teiden pienuuden ja mutkaisuuden vuoksi tovi matkaan aina menee. Tiedä, oliko hinta joka paikkaan sama, mutta minä maksoin aina 1,50€ meninpä minne hyvänsä.




1 kommentti: