sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Tervatehdas

Suolahden tervatehdas, Tippala 1945-1998



Aamuisesta linturetkestä Keiteleen rannoilla tuli tänään jotain aivan muuta. Maisemakierrokselta
poikkesin uteliaisuuttani Suolahden vanhalle siis entiselle tervatehtaalle, jota kansa Tippalaksi kutsuu.


Tehdas perustettiin  jatkosodan panssarivaunujen voitelutarpeisiin ja se valmistui 1945. Kallis maaöljyperäinen voiteluöljy korvattiin puuöljypitoisella tervalla. Ei tainnut ehtiä ajoissa. Sisartehdas rakennettiin Kainuun tervamaille Kajaaniin.


Sijoituspaikan perusteena oli raaka-aineen saatavuus. Nyt, kun Äänekosken uuden sellutehtaan   rakentamista ollaan aloittelemassa, on yhtenä tärkeänä perusteena sama juttu. Kantojen keruualueena on varmaan ollut koko Keiteleen vesialue, ja laivat ovat tuoneet raka-aineen tehtaan rantaan. Maamatkaa tehtaaseen jäi laiturista vain muutama kymmenen metriä. Tuotteet vietiin rataa pitkin Jyväskylän kautta maailmalle. Rata alkaa olla jo luonnon valtaama.



Sitä, mitä nämä rakennelmat ovat valmistusprosessissa toimittaneet, en tiedä. Tehtaaseen on kuitenkin kuulunut kantojen murskaamo, ja  tervan poltto on tapahtunut neljässä uunissa, retortissa, joihinka upposi jopa 70 kuutiometriä tervaksia vuorokaudessa.


Terva tiivistettiin puukaasusta. Valmista tervaa valutettiin yhdeksään 12000 litraa vetäneeseen sammioon. Kävelyllä ollut kylänmies kertoi kyseessä olleen Euroopan suurin tervatehdas.


Jos on rata jo lepikon valtaama, on koivut tehneet saman tälle elevaattorille. Tulee mieleen inkojen sun muiden menneiden aikojen ihmisten rakennelmat ja niiden hautautuminen eri tavoin.



Ilmeisesti tämä pari on valinnut rauniot asuinpaikakseen. Tehtaan työläisille rakennettiin Tervatielle neljä asuntolaa ja aluetta alettiin kutsua Tippalaksi.



Panssarivaunujen sijasta tervapohjaista voiteluainetta alettiin käyttää junanvaunuissa.  Suolahden tervatehdas oli merkittävin alan tuotantolaitos Suomessa aina 1960-luvulle asti.


Tervaa kului myös kumiteollisuudessa ja vanhempi väki muistaa sitä vedetyn  suksien pohjiin vuosittain. 



Tervanpolton loputtua paikalla alettiin valmistaa grillihiiliä. Tekstistä päätellen tavaraa vietiin myös ulkomaille.

Hiilivarastosta löytyy vielä vanha Valtra. Kylänmies muisteli laitoksen siirtyneen jossain vaiheessa venäläisomistukseen. Epäili tervatehtaasta tulleen pesukoneen rahanpesua varten. Tiedä häntä?



Tuotannon loputtua kaikki on jäänyt juuri siten kuin ne olivat viimeisellä tehtaanpillin vihellyksellä. Kyteekö alueella ympäristöpommi? Luonnonkauniiseen ja saasteettomaan Keiteleeseen on vain muutama metri!


Juu, ei pala valot enää. Vandaalit ovat hoitaneet homman.


 Ja portti on varmaan lopullisesti sulkeutunut.

Matkassa oli vain lintujen kuvaamiseen ajateltua optiikkaa. Näin kuvat eivät ole kovin laajakulmaisia.

Asiatietoa olen napsinut Äks-lehden artikkelista "Tippalassa tiputettiin tervaa". Julkaistu 14.9.2011.
 Kiitän!


1 kommentti:

  1. Mielenkiintoinen juttu,kuvineen päivineen..melkein tuntui kuin olisi ollut paikan päällä mukana :)

    VastaaPoista