lauantai 11. marraskuuta 2017

Valkoposkihanhien syysmuutto 2017

Tämä oli neljäs syksy, kun olen saanut olla seuraamassa valkoposkihanhien syysmuuttoa. Suranta on tapahtunut Orimattilan, Iitin ja Nastolan vesi- ja peltoaukeilla.


Syksyn ensimmäinen kohtaaminen tapahtui Iitin Sääskjärvellä. Olimme lintumies Jorman kanssa liikkeellä ennen auringon nousua. Järvellä yöpyneet kymmenettuhannet hanhet olivat jo aloittaneet siirtymisen lähipelloille ruokailemaan. 


Länsirannan lintutornista oli hyvät näkymät kohti aurinkoa ja järvenselkää.


Tältähän se valkoposkihanhi näyttää lähikuvssa.


Jos on ollut syksy hankala maanviljelijöille, on hanhet kuitenkin löytäneet omat eväsmaansa. Ne ruokailevat etupäässä vain puiduilla pelloilla, koska niin laskeutuminen kuin nousukin ovat pitkän korren seasta vaikeita.


Hanhet vetävät puoleensa myös merikotkia, joita tänä syksynä nähtiin entistä enemmän. Itse en onnistunut kohtaamaan tätä kuningaslintua lähietäisyydeltä.


Lintuja oli paikoitellen niin sakeassa, että autoilijan oli pakko pysähtyä odottamaan vuoroaan.


Birdlifen väki on arvellut valkoposkihanhia olevan tällä maailmankolkalla kolmisensataatuhatta. Suurimmassa parvessa Elimäellä oli heidän mukaansa jopa satatuhatta lintua. Kyseessä oli siis mahtava ja ainutlaatuinen luonnontapahtuma.  Sinulle, joka et ole ilmiötä itse kokenut, voin vain kertoa, että se on järisyttävää.


Leijan lailla laskeutuvia lintuja on hauska seurata.


Muutaman viikon kuluttua alkoi joukossa esiintyä metsähanhia


sekä tundrahanhia.


Päivien kuluessa ruokamaat vaihtuivat useaan kertaan.


Mutta paljon oli lintuja joka paikassa.


Kertaakaan en ole nähnyt hanhien törmäävän toisiinsa, mikä tuntuu tosi ihmeelliseltä. Näin kuitenkin väliin käy ja muitakin vahinkoja matkalla sattuu.


Silloin on kotkalla helpompaa saada saalista.


Näihin aikoihin ovat matkalla myös laulujoutsenet. Niiden parvien yksilömäärät laskettaneen parhaimmillaan kuitenkin vain sadoissa.


Peltojen laidoille saapuvat syksyisin myös yksittäiset lapinharakat eli isolepinkäiset. Myyrät varokaa!


Sattuipa eräälle kuvausillalle valaiseva kuutamo.


Yöksi palataan järvelle lepäämään ja sulattelemaan päivän saalista.


Näillä retkillä kohtaa toisinaan muitakin alan harrastajia ja syntyy uusia tuttavuussuhteita. Toisilta saa usein arvokkaita vinkkejä lintukohteista ja neuvoja kuvaukseen. Saattaapa joku joskus palauttaa sinulle hämärässä hukkaamasi kiikarin. Kiitokset siitä!

Kartalla: Sääskjärvi



























2 kommenttia:

  1. On varmasti elämys nähdä ja kuulla tuo lintupaljous. Eikä maisemassakaan ole valittamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella on. Minulle uutta ja ainutlaatuista.

      Poista