perjantai 15. syyskuuta 2017

Tulliniemen luontopoku, Hanko


"Siellä missä manner päättyy, kohtaan äärettömän meren ja ainutlaatuisen merellisen luonnon. Suomen eteläisimmässä kärjessä, Uddskatanin luonnonsuojelualueella, on pehmeän pyöreitä kallioita, metsää ja niittyjä ja korkeita näköalapaikkoja. Hankoniemen kärki on monen uhanalaisen lajin turvapaikka sekä tärkeä lintujen levähdysalue ja merilinnuston pesimäalue. Varsinkin syksyisin niemellä voi saada huikeita luontokokemuksia, kun muuttavat linnut kerääntyvät niemen kärkeen ennen meren ylitystä."


"Luontopolun varrelle on sijoitettu 15 infotaulua, jotka kertovat vierailijoille alueen arvokkaasta luonnosta sekä merenkulkuun ja sotahistoriaan liittyvästä kulttuuriperinnöstä. Luontopolku on 6,7 km pitkä." Polku alkaa pysäköintipaikalta (kuvan oikea yläkulma) ja kulkee seuraillen niemen läntistä rantaa (katkoviiva).



"Uddskatanin luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1990, ja Uddskatanin vesialue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo vuonna 1933. Alue on myös osa vuonna 2008 perustettua Hangon kansallista kaupunkipuistoa. Ketojen ja hiekkarantojen kasvi- ja hyönteislajisto on ainutlaatuinen. Myös alueen vedenalainen luonto on arvokas, vedenalaiset riutat ja hiekkasärkät ylläpitävät monimuotoista elämää." Kurttulehtiruusu on löytänyt rannalta oivan kasvupaikan. Sitä esiintyy alueella haitaksi asti ja sitä koetetaan torjua kitkemällä jopa koneellisesti. Saattanee olla toivotonta touhua.


Alkutaipaleella törmää outoon "merisiiliin". Se on jäänne huono-onnisesta Palawan aluksesta, joka tulipalon vaurioittamana  uppoamisen estämiseksi hinattiin 1937 rantamatalaan . 1940 huono onni jatkui ja ajomiina osui hylkyyn halkaisten sen.


Aurinkoisena päivänä voi niemellä  törmätä loppukesästä satoihin jopa tuhansiin lännensyyskorentoihin


Sisämaan kulkijalle kohtaaminen on ainutlaatuinen, sillä lännensyyskorentoa tavataan vain Ahvenanmaalla ja Tulliniemessä. 
 

Syksyinen merikaali


Ranta on myös perhosten suosiossa. Neitoperho ja pietaryrtti


Polun itäpuolelle jäävät Hangon vapaasatama ja luotsiasema. Hangon satamaan tuodaan suurin osa tuontiautoista.


Kovin ahtaalta vaikuttaa tämä väylä. Peräporttialuksen pitää vielä peruuttaa laituriin päästäkseen.


Tulliniemen kärki on monen muuttolinnun viimeinen levähdyspaikka ennen meren ylitystä. Oman vierailuni aikaan ei ollut paljoa katseltavaa, mitä nyt merimetsojen suuret parvet ja muutama lokki.


Oli minulla mukana muutama kaverikin. Muista pitää koirasi kytkettynä!


"Polku on paikoin vaikeakulkuinen eikä sovellu liikuntaesteisille. Luontopolku kulkee luonnonsuojelualueilla, ja alueella saa liikkua ainoastaan merkittyä polkua pitkin. Polku on merkitty valkopäisillä tolpilla. Alueella ei ole palveluja."

Taipaleen loppuosa eli Suomen eteläkärki on upeaa silokalliota. Näkymä pohjoiseen, kaupunkiin päin.


Tässä etelään, aavalle merelle


ja tässä länteen.


Hangolla ja Tulliniemellä on maantieellisen sijaintinsa johdosta kautta aikain ollut suuri sotaisa merkitys. Oheisesta linkistä pääset halutessasi tutustumaan paremmin aiheeseen. Hangon sotahistoria

Oletan yläkuvassa olevan it-aseman. Asema sijaitsee mäellä aivan niemen kärjessä.


Polun puolivälin paikkeilla on sijainnut Toisen maailmansodan aikaan saksalaisten sotilaiden välietappi matkalla Lapista lomalle kotipuoleen. Jotain leirin alunperin yli sadasta rakennuksesta on vielä jäljelläkin. Tässä monisylinterinen saniteettilaitos.


Sodan päätyttyä ja saksalaisten poistuttua 1944 rakennuksissa kuulusteltiin venäjälle palautettavia sotavankeja.


1948 leiristä tehtiin naisten työsiirtola, jona se toimi 1960-luvulle saakka. Alue on suljettu verkkoaidoin ja varoitustauluissa kerrotaan alueella olevan myrkkyjäänteitä. Mitä, sitä eivät kyltit kerro.


Niin Tulliniemi kuin koko Hankoniemi on täynnä eri sotiin tehtyjä rakennelmia tai niiden jäänteitä: juoksuhautoja jne.


Nykyisen autosataman aidatun varastokentän ja länsirannan väliin jää suuri alempana oleva käytöstä poistettu hiekkakenttä. Satunnainen reitillä kohdattu kulkija kertoi kentän joskus jääneen autoineen päivineen veden valtaan. Kastuneet autot olisivat kertoman mukaan vaurioituneet siinä määrin, ettei niistä ollut otettu talteen muuta kuin renkaat. Muu osa romutettiin.

Nyt kentällä tepasteli jokin tankkaava kirvinen. Tuntisiko joku lajin tarkemmin? Lintumies oli nähnyt isommalla putkellaan myös virtavästäräkin.

Aivan niemen kärjen tuntumassa sijaitsee  Tringa ry:n Hangon lintuasema, jossa lintuharrastajat seurailevat ja tutkivat lähinnä lintujen muuttopuuhia.

Tulliniemi on niin monipuolinen ja kiinnostava retkeilykohde, ettei sitä pysty tällaisessa blogi-tarinassa mitenkään täysin avaamaan. Itselleni jäi vielä paljon tutkittavaa. Käy sinäkin Suomen mantereen eteläisimmässä kärjessä ja ihastu. Taatusti et pety!

Lainausmerkein varustetut osuudet olen lainannut  Hangon turistioppaasta.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti