maanantai 27. maaliskuuta 2017

Gran Canaria, osa I

Kaksi vanhaa ukkoa etelänretkellä 16.-23.3.


Kanariansaaret (esp. Islas Canarias) on Espanjalle kuuluva itsehallinnollinen saariryhmä Atlantinvaltamerellä lähellä Afrikan rannikkoa. Saariryhmä koostuu 13 saaresta, joista kahdeksan on asuttuja. Saaret ovat vulkaanisia. Saaret kuuluvat Makaronesian saariryhmään, johon kuuluu Kanariansaarten lisäksi Azorit, Madeira ja Kap Verde. (Wikipedia)


Ukkojen saari oli Gran Canaria ja majapaikka löytyi Las Palmasista, Playa de las Canterasín ääreltä. Rantaa reunustaa kapea särkkä, jota vasten aallot lyövät.


Rantakatu on kävelykatu. Sen ja meren välissä on vaihtelevan kapea hiekkaranta. Pohjoissaaren sääolot eivät juuri suosineet löhöilijöitä, mutta aina hiekalla joku uskoi auringon voimaan.


Tuoretta merenantia saapumassa rannan ravintoloihin.


Saaren koillisosassa sijaitseva Las Palmas on Kanariansaarten itsehallintoalueen toinen pääkaupunki. Toinen on Teneriffalla sijaitseva Santa Cruz. Väkeä löytyy vajaat 400 000 ja siihen sitten turistit päälle. Keltaisilla kaupunkialueen busseilla, joiden pohjoinen lähtöpysäkki on Santa Catalinan puistossa, pääsee kätevästi liikkumaan Las Palmasin alueella.


Puiston ja sataman välisen aukion alta pääsee sinisiä Global-busseja käyttäen  muualle saarella.


Kaupungin pohjoisosassa on vanhempia siirtomaatyylisiä kaupunkitaloja, mutta varsinainen vanha kaupunki sijaitsee muutaman kilometrin etelämpänä.


Canterasin rantakadulla riittää kulkijoita.


Lukuisat ravintolat huolehtivat monipuolisesti matkalaisten muonituksesta.


Omaan "kerran elämässä" listaani on yhtenä elämyksenä kuulunut saada kokea aivan paikan päällä maailmanluokan jalkapallo-ottelu. En ole mikään suuri jalkapallo-fani, mutta tapahtuma kokonaisuudessaan on kiehtonut. Matkatoveri Erik, armoton penkkiurheilija, oli huomannut Espanjan La Ligan ottelun UD Las Palmas - Villarreal paikallisella Estadio Cran Canarialla. Kotivoittohan siitä tuli (1-0) ja minulle ikimuistoinen elämys. Eikä tässä vielä kaikki. (kännykkäkuva)


Trianassa, San Telmon aukion ja rannan välissä, taaskin maan alla, sijaitsee Global-bussien pääasema. Jos aiot matkailla bussilla Las Palmasin ulkopuolella, hae bussiaseman info-pisteestä reittiohjeet ja bussien aikataulut. Näin säästät aikaa ja hermoja. Suomalainen mies ei tuota taaskaan aluksi muistanut. Kaikkialle tosiaankin pääsee, mutta pienemmillä reiteillä vaihtoja on usein. Tämä pikkukirkko on hyvä maamerkki, missä hypätä kaupunki-bussista.


Jatkettuani matkaa jalkaisin Calle Mayor de Triana -kävelykatua pitkin, alkoi edestä päin kuulua musiikin jytkettä. Santa Anan aukiolta löytyi metelin aiheuttanut rock-yhtye, joka oli nostattamassa tunnelmaa paikallisen katujuoksutapahtuman maalialueella. Maalin takana on Santa Anan katedraali, jonka


katolta oli laajat näkymät ympäristöön. Niitä tutkaili kanssani myös paikallinen pulu.


Katedraali on keskellä vanhaa LasPalmasia, Vaguetaa.


Sen kapeita ja sokkeloisia katuja kulkiessaan voi aistia vanhan koloniaali-ajan havinaa.


Casa Colón on tutkimusretkeilijä Kolumbuksen mukaan nimetty museoitu talokompleksi.

Kolumbuksen Santa Maria näytti aikoinaan sisältäpäin kutakuinkin tällaiselta.


Tässä saman aluksen pienoismalli. Kovia poikia olivat nuo silloiset merenkulkijat. Laivat oli puuta,  miehet rautaa hiio hoi!


Papukaijat ovat pitkäikäisiä, mutta en usko, että nämä linnut olivat kuitenkaan Kolumbuksen matkassa.


Nämä eläinystävät olivat joutuneet ulos odottelemaan, kun isäntä poikkesi lasillisella Arehucasia.


Näin oli päivä muuttunut jälleen illaksi.


Sunnuntaiksi oli penkkiurheilija löytänyt toisen maailmanluokan pelin. Vuorossa oli koripalloa Espanjan huipulta: Cran Canaria - Manresa.  Jos oli menoa jalkapallostadionilla, niin nyt se vasta hurjaksi yltyi. Ehkä tällainen intiimimpi pelitila edesauttoi asiaa.


Tilanteen kruunasi Suomi-poika Sasu Salin 8p, joka hoiti hommansa mallikkaasti. Taas tuli kotivoitto. (kuvat kännyllä)

Paljon olisi ollut vielä nähtävää. Täältä vinkkejä: Nähtävyydet


Seuraavat päivät veivät meitä kauemmas Las Palmasista. Siitä sitten osassa II.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti