tiistai 26. huhtikuuta 2016

Kaukaan Iitin lankarullatehdas ja Hiisiön kylä

"Elämää lankarullan ympärillä"

Otsikko on lainaus Kaukaan perinnepiirin samannimisestä julkaisusta 1998.


Kaukaa - Hiisiö - Hiisiöistenmaa. Tällä kylällä on monta nimeä. Se sijaitsee valtatie 12:n varressa Iitissä, kilometrin Nastolan (nyk. Lahden) ja Iitin rajaa kulkevaa maantietä etelään päin. Kylä on syntynyt 1898, kun Mäntsälän Kaukaankosken lankarullatehdas lopetti toimintansa ja koneet sekä työntekijät siirrettiin Iittiin.


Itse kiinnostuin tästä pienyhteisöstä ajellessani linturetkilläni kyläteitä  aiemmin tänä keväänä. Vaikka itse tehdas ja monet muutkin alkuperäiset rakennukset ovat jo poissa, voi kylän keskellä neljän tien risteyksessä havaita, että tämän kylän syntyyn on ollut munoin joku erityinen syy. Vanhat kunnostetut talot ovat keskellä metsää tiiviissä muodostelmassa ja osan alkuperäinen käyttötarkoituskin on jotenkin arveltavissa.


Mikä lankarulla? Vanhempi väki muistanee puusta sorvatut lankarullat. Niitä on ollut erikokoisia ja erimallisia aina tarpeen mukaan. Tarve rulliin syntyi, kun maailman teollistuminen pääsi alkuun ja Kehruu-Jennyt sun muut tekstiiliteollisuuden koneet tarvitsivat puolia lankatuotteilleen. Suomi oli alan suurtuottaja. Euroopan markkinoista jopa 80% oli suomalaisten valtaamat. Tehtaat perustettiin sinne, missä oli saatavilla sopivaa raaka-ainetta, ja suomalainen koivu oli juuri sitä. Koivumetsien sijainti vaikutti myös tehtaiden sijoittumiseen kotimaassa.

Hiisiön tehdas toiminnan vuosina

Rullatuotanto Suomessa käynnistyi vuonna 1873 Mäntsälään Keravanjoen Kaukaankosken rannalle. Tehtaan nimeksi tuli Kaukas Fabrik Ab. Ollaan siis suuremman suomalaisen puuteollisuusyrityksen syntyhetkessä. Kaukaan tehtaat Lauritsalassa ovat tätä jatkumoa.

Parhaimmillaan eri puolilla Suomea toimi muutaman kymmentä alan tehdasta. Viimeisin näistä, Kaukaan Lauritsalan rullatehdas, pisti pillit pussiin 1972.
Sorvarit työssään.

Mestarin pytinki 1920-luvulla

Kylä syntyi tehtaan ympärille. Tarvittiin asunnot johtajalle, työläisille ja tilat kaikille sen ajan välttämättömille toiminnoille.

Asuntoja nykykunnossaan. 


Oli Alapytinki, Keskipytinki, Yläpytinki, Mustakarhu ja Tällärinpytinki sekä Työväentalo. Valitettavasti en tiedä varmuudella, mitä rakennuksia kuvani esittävät.



Tämä oli kuitenkin Paalasen kaupparakennus silloin


ja tässä on sama talo nyt.


Koulu kylälle perustettiin niinkin varhain kuin 1899. Aluksi koulu oli yksityinen, mutta jo 1908 se siirtyi kunnan ylläpitämäksi. Koulun myöhemmät vaiheet ovat olleet kirjavat. Tässä koulu sellaisena, kuin se oli lakkauttamisvuonnaan 2000. Nykyisin rakennus palvelee kylän toimintakeskus Einolana.
Alueelta löytyi tehtaan vuosina myös sauna, pakari, palokunta ja urheilukenttä.

Elämä kylässä on ollut monipuolista sisältäen niin kirkolliset toimitukset (koululla) kuin näytelmäpiirit, urheiluharrastukset sekä työväenyhdistyksen toiminnat. Sisällissodan aikaan perustettiin Puna-armeijan punakaarti tammikuun 25. päivänä 1918.


Tällaisia rakennuksia alueelta löytyy vielä nykyäänkin.


Osa on ympärivuotisesti asuttuja ja osa näyttää olevan loma-asuntona.







Tehdas lakkasi olemasta vuonna 1952, jolloin suuri osa rakennuksista purettiin. Mutta historian havinaa on kylällä kuultavissa jo vanhemmaltakin ajalta. Tästä kuningas Kustaa III marssi joukkoineen kohti Perheniemeä 1790 kieppeissä leireilemään ja harjoittelemaan ennen tärkeitä koitoksia Ruotsin ja Venäjän välillä käydyssä ns. Kustaa III: n sodassa.

Kaukaan kyläyhdistys  ylläpitää kylähenkeä ja yhteisiä harrasteitä tänäkin päivänä. Kts. linkki.

Mitä olen tähän tarinaan kirjoitellut, sen  olen pääosin lainannut enemmän tai vähemmän alkuperäisessä muodossaan Kaukaan perinnepiirin historian julkaisusta Elämää lankarullan ympärillä. Se sisätää 98 sivua tiivistä kerrontaa ja on julkaistu vuonna 1998. Piirin ohjaajina ovat olleet Maarit Seppälä ja Seppo Tahvanainen.
Julkaisu löytyy ainakin Iitin ja lähikuntien kirjastoista, tosin ainakin Lahdessa jo varaston puolelta.

Minulle tämä retki Hiisiön kylälle ja sen historiaan on ollut tosi mieluisa ja mukaansatempaava. Tekstini virheistä vastaan itse.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti