Kaalikoski on nimeni.
Kaalikoskentie ylittää Siiponjoen sen keskijuoksulla.
Ei ole joki koolla pilattu eikä Kaalikoski ole mikään Niagara. Koski kuitenkin ja sijaitsee muutama sata metriä joen ylittävästä sillasta alajuoksun puolelle
Joki on raivattu koskien kohdalta puunuittoa varten joskus vime vuosisadan alkupuolella.
Siellä se koski vaisusti ryöpsähtelee lepikon keskellä. Väittämän mukaan kaaliminen on tarkoittanut kahlaamista, johon hommaan on aiemmin tarvinnut ryhtyä joen yli päästäkseen. Hyvällä uskolla yläkuvassa voi nähdä joen kallioisen pohjan. Tässäpä oiva paikka kaalimiseen. Tästä paikasta, Kaalikoskesta, ovat monet ihmiset ottaneet sukunimensä, kuten ennen oli tapana. Näin lienee on tehnyt minunkin sukuni. 1700-1800-lukujen taitteessa esi-isäni ovat syystä, jos toisesta, taivaltaneet Viipuriin ja sen edustalla olevalle Uuraan saarelle. Tämä saari toimi ennen Viipurin lastaussatamana. Sieltä sitten talvisota pakotti tänne länteen päin ja sillä tiellä nämä Kaalikosket ovat edelleen. Itse asun Äänekoskella Keski-Suomessa.
Kosken äärellä on pienehkö peltotilkku, jonka laidalta löytyy asumisen jälkiä. Tuskin näillä millään on tekemistä yli kahdensadan vuoden elämisen kanssa, mutta joku on lähtenyt joskus myöhemminkin.
Ei tainnut olla silloin peltikattoa,
ei Datsun 100 A:ta eikä
televisiota.
Tämä peruskivi sen sijaan on saattanut ollakin.
Kalajoen kierrokseni ja tutustumiseni Siiponjokeen jatkui.
Jokivarresta alempaa löytyi Pleunan ulkoilureitit ja laavu.
Polut ovat miellyttävän tasaisia ja pehmeitä kulkea.
Jokiuoma on syöpynyt paikoin syvälle hiekkaiseen maaperään. Mitä alemmas jokea mennään sitä mutkikkaammaksi joki käy.
Yle-Areenasta löydät noin viiden minuutin filminpätkän Siiponjoesta (kts. tästä linkistä)
Siiponjoen suisto on maankohoamisesta johtuen jatkuvasti muuttuva. Väittävät sen olevan varsinainen lintuparatiisi. Uskon kyllä. Suiston edessä leviää Rahjan saaristo, joka Kalajoen luontokeskuksen oppaan ja elokuvien innoittamana on vielä koettava.
V
Suistossa oleva Kalajoen Rahjan satama on ollut yksi suurimmistä puutavarasatamistamme jo kauan. Kuka on kuullut Rahjan satamasta joskus? Satamaan ei kulje edes rautatietä!
Viereisessä kalasatamassa talvehtii kuivatelakallaan kaljaasi Ansio. Alus on rakennettu talkootyöllä ja sen suunnittelun pohjana on käytetty Kalajoella vuonna 1891 rakennetun kaljaasi Ansion alkuperäisiä linjapiirustuksia, puolimallia ja yhtä valokuvaa. Tähän kaikkeen on syypäänä Plassin kyläyhdistys. Hienoa, onnittelen!
Sieltä löytyy myös varmaan Suomen vaatimattomin vaan ei vähäisin luontokeskus.
Sittenpä jo hämärtää ja
aurinko laskee jonnekin Ruottin puolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti