Lintuja kevään retkiltä

Tämä blogi on kuva-albumini ja päiväkirjani. Aloin pitämään tätä kohta jäätyäni eläkeukoksi ja aloitettuani kuvausharrastuksen  Piti ratkaista, mitä teen kuvillani ja minne tallennan ne. Pääosin kuvaan  luontoa niin eläin-, sieni- kuin kasvikunnasta. Myös monenlaiset upeat tai mielenkiintoiset luontokohteet kiinnostavat. Joukossa on myös tarinoita matkoiltani. Ei ole tullut aika pitkäksi eläkepäivillä. Kuvaajana tiedän olevani vielä noviisi, mutta toivon kehittyväni tekemisen myötä. Kaikki blogin kuvat eivät ole laadullisesti kovin kummoisia, minulle ne kuitenkin ovat muistona jostain erityisemmästä.
En ole halunnut rajata kuvatarinoitteni seuraajajoukkoa mitenkään. Niiden lukeminen ja katselu on vapaaehtoista. Odotan teiltä, nykyisin jo uskomattoman suurelta joukolta, lempeää suhtautumista harrastukseeni. Ei mopolla mahottomia. Varsinaisiin virheisiin toivon saavani oikaisevaa palautetta.
Sähköpostini on juhani.kaalikoski@gmail.com

Ja sitten itse asiaan:

Kevättähän se pukkaa vaikka aika hitaasti. Juuri nytkin täällä Nastolassa sataa lunta ja maa on valkoisena. Pitkään on ollut koleaa ja lintujen muutto on kutakuinkin pysähdyksissä. Joitakin viikkoja sitten oli  pikkuvarpusten hormonit kuitenkin lähteneet hyrräämään.

Käpytikka pesäntekotouhuissa.

Kuivannon pelloilla kottaraisia ruokailemassa. Ilokseni lähes kadonneet kottaraiset ovat omien havaintojeni mukaan hieman lisääntyneet.

Pullasorsissa esiintyy värimuunnoksia. Syytä en tiedä.

Tässä normaalivärinen sinisorsauros ja ylinnä rouvansa. Väliin jää kanadanhanhi,

josta tässä lähikuva.

Artjäevellä ja Kanteleella on jo kauan ollut melkoisia hanhitokkia. Tässä pari tundrahanhea.

Tundra- ja metsähanhia. Tundrahanhilla on valkoista naamassa.

 Tuulihaukkoja on saapunut varaamaan pesäpönttöjä ja reviireitä. Varmaan onsimmäiset jo hautovat.

Kuu kiurusta kesään. En usko. Kuivannon kiurut ovat esittäneet lentonäytöksiään kohta jo kuukauden.

Aluksi pelloille tuli yksittäisiä töyhtöhyyppiä. Myöhemmin saapuvat tulivat suurina parvina.

 Isokuovit ovat tonkineen pelloista evästä  jo jonkin aikaa.

Arrajärven eteläpään sulassa tapasin suht harvinaisen uiveloparin (uros valkea keskellä, naaras korren takana toinen vasemmalta). Paikalla uiskenteli myös isokoskeloita.

Metsäkauriit ovat lisääntyneet kautta Suomen. No, Lapista en tiedä. Tässä komea pukki. Pääsi livahtamaan lintujen joukkoon.

Sittenpä alkoi taistelu naaraasta. Pikkuvarpusukot asialla.

Haapanapari.

Räkättirastas

Sepelkyyhky

Naaras telkkä

Kala- ja naurulokkeja sekä pari naakkaa

Tango d'amore

 Hiirihaukka. Ei ole pesä tämä vaan energiapuukasa. Ruokaa tähyillen.

Pajusirkku

Lensin Putinin siivellä. Kurkea opastettiin pesimäpaikoille.

Käpytikka tankkaa munintaa varten.

Iitissä, Kupparinojan lintutornin maastossa, syötetään lintuja vieläkin. Vipinää riittää. Liekö ajatuksissa myös tuleva tornien taisto.

Mustarastas, vanhempi uros (keltainen nokka).

Peippoja ja järripeippoja. Kaukana joen toisella puolen olivat.

Tämä se on liikuttavan hauska lintu. Punarinta, robin

Seitsemän viimeistä kuvaa ovat eiliseltä Kupparinojan vierailulta. Kaulushaikara ei päässyt kuvaan, eikä ääninäytettäkään ole, mutta mahtava eli sen reviirihuuto, kumea puhallus. 

Toki muitakin lintuja on tullut niin nähdyksi kain kuvatuksikin. Kunhan kevät etenee, jatketaan uusien tulokkaiden parissa.