Pekan Matkat vei eläkeläisryhmän kylpemään ja hoitoihin Grand Rose kylpylään Saaremaalle. Itse käytin tuolloin kaksi päivää lintuja etsien ja kuvaillen. Käytössäni oli vuokra-auto, joita Kuresaareesta löytyy edullisesti. Sää oli hieman kolea ja ehkä siksi lintumuutto oli vaisuhkoa. Näin tuumi muutama muukin alan harrastaja. Jotain aina kuitenkin. Tässä näytteitä.
8.5. ajelin aluksi Sörven niemen nokkaan, josta nousin pitkin länsirantaa kohti pohjoista. Metsä-, tundra- ja valkoposkia oli jatkuvasti matkalla kohti pohjoisia pesimäseutujaan.
Niemen kärjestä etelään on luoto, jonka merimetsot ovat vallanneet. Sieltä ne tekevät pyyntiretkiään lähivesille.
Matkaan lähtiessäni toivoin löytäväni ristisorsan. Näitä löytyikin peräti viisi paria.
Kalatiira
Alleja. Näillä matka myös pohjoiseen.
Rantaniittyjen yllä liitelevä sinisuosuohaukka naaras.
Rantaviivaa ja avaraa maisemaa riittää. Linnut jäävät usein liian kauas minun kalustolla kuvattavaksi . Tylli
Kivellä harmaahaikara. Näitä näkee kaikkialla Saaremaan rannoilla.
Suomen kansallislintu on laulujoutsen. Tässä kuitenkin kyhmyjoutsenpari. Ne ovat merialueiden lintuja meidänkin rannikoilla.
Punajalkaviklo
9.5. kiertelin Hannun kanssa saaren kaakkoispuolella merihanhia Kübassaaren maastiku- kaitsealueella.
Punarinta
Harmaasorsapari
Ja sitten paras kaikista, pikkutiira. Sen erottaa muista tiiroista parhaiten valkoisen otsalaikkunsa perusteela. Kyseessä oli minun ja pikkutiiran ensikohtaaminen.
Lokit eivät pidä merikotkista ja käyvät rohkeasti takaa-ajoon.
Kõrkveren niitylle oli laskeutunut levähtämään ja ruokailemaan joukko valkoposkihanhia mukanaan muutama tundrahanhi.
Näin tällä kertaa. Kun ahkeroi, näkee kuitenkin aina enemmän kuin kotisohvalla oli sää sitten mikä hyvänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti