Geokätköilyä Rautalammin ja Hankasalmen maisemissa

Tyttären pojat Veikko ja Voitto tulivat juhannuksen jälkeen mökkikaverikseni Rautalammelle. Teimme kolme päiväretkeä, aiheena olivat geokätköt, joiden etsintä on pojille mieluista puuhaa. Usein kätköt löytyvät mielenkiintoisilta ja komeilta paikoilta, joten retkeily on siksikin mukavaa.

Ensimmäisenä päivänä tarkoitus oli etsiä kätköjä vesiltä, Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Sää ei tosin lupaillut hyvää. Kalasääskikään ei ollut kotona.

Järven kätköt on aseteltu kanootista löydettäviksi. Iso veneemme oli liian korkea ja syvällä kulkeva näiden etsintään. Lisäksi meidät yllätti sade ja puuskainen tuuli. Ainut saavutus oli Voiton kastuneet housut. Venhomme Jatta ajettiin Tuohisalon suojaiseen lahden pohjukkaan ja syötiin sentään eväät.

 

Toisena päivänä lähdettiin autolla Konnekosken, Kerkonkosken ja Iisveden kierrokselle. Pojilta löytyy puhelimista kartat ja kätkötiedot, joiden mukaan etsintä tapahtuu. Tämä Törmälän riihen kätkö oli kaikista vaikein.

Olisko täällä?

Jostain hirsien välistä se sitten löytyi. Merkinnät kuntoon ja putki takaisin piiloon. Löytö kirjataan myös kännykän ohjelman muistiin.

Konnekosken alapuolelta löytyi myös kätkö ja läheisella laiturilla pidettiin lepotaukoa. Vainukoira Cara saa tunnustusta.

Matka jatkuu.

Lounastauko Kerkonkosken Keitaalla, josta saa pitsat vailla vertaa.

Kerkonkosken kanava yhdistää Niiniveden ja Kiesimän. Tätä reittiä pääset itään Pielavedelle saakka. Kumikanavalla (traktorikyydillä) voit jatkaa Saimaan vesistöön ja sitten vaikka Lontooseen.

Kanavan etelärannalla on varauduttu aikoinaan mahdolliseen Pietaria kohtaavaan sotilaalliseen uhkaan. Näillä main on myös yksi kätkö.

Mökille koukattiin Iisveden Kolikkoinmäen kautta. Linkistä voit tutustua menneeseen sahatyöläisten asuinkulttuuriin. Olisipa keksitty aikakone.

Iisveden rantaan kulkeva rata on pois pelistä.

Siis vasen yks, kaks ... Kolmas retki suuntautui Häähninmäkeen, joka löytyy Konneveden ja Hankasalmen välisen rajan terävästä kulmasta.

Häähninmäellä on historiansa vanhojen hämäläisten eränkäyntialueiden rajapisteenä. 

Rajapiste on merkitty kivikeolla, jonka pystypaadesta löytyy vuosiluku 1787.

Kaveria ei jätetä.

Mäeltä löytyy muutama vanha ja suuri puu.

Peikkola, vanha metsästysmaja, nykyinen pikkumuseo ja taukotupa.

Onko koira kotona? Mäellä on myös tasokas erätupa, joka on vapaasti kaikkien käytössä. Vahinko vain, joku ÄÄLIÖ on keväällä varastanut tuvan aurinkopaneelin ja akut. Kuvassa Peikkolan koirankoppi.

Ja olihan siellä myös kätkö. Mäen kiertävällä luontopolulla niitä olisi vielä muutama lisää.

Kaikkiaan haimme näillä retkillä kahdeksan kätköä. Samalla näimme ja koimme kappaleen kauneinta Suomea. Toiste sitten lisää, vai mitä pojat?

Ja kyllä sitten uni maittoi.