Halsvuori

Pysykäämme vuoriaiheessa. Keski-Suomessa Tikkakoski-Leppävesi-tien varrella sijaitsee upea Halsvuori. Kohde on vain muutaman sadan metrin päässä tiestä eli helposti tavoitettavissa. Se on aavistuksen Laukaan ja Jyväskylän väliseltä rajalta jälkimmäisen puolella. Olen retkeillyt alueella jo ennen nykyisen pikitien valmistumista kolmisenkymmentä vuotta sitten. Oli siis aika päivittää muistikuvat. Saamistani valokuvista on vaikea valita juuri ne parhaat, niitä olisi omasta mielestäni muutama kymmen. Jyrkänneseinämä on noin 500m leveä ja paikoin 20m korkea.

Sileän suoran seinämän alaosasta löytyy kalliomaalaus, josta Wikipedia kertoo seuraavaa: Maalaukset sijaitsevat Halsvuoren korkean kallioseinämän juurella. Ihmishahmot ovat noin 160 cm (vasen ihminen) ja 145 cm (oikea) korkeudella. Vaikka kallion sileä alue on 17 metriä korkea ja 20 metriä leveä, on maalausalue vain metrin levyinen. Kallioseinämä nojaa hieman ulospäin niin, että se suojaa maalausta tietystä suunnasta. Juuri maalausten lähellä on pidetty nuotiota, joka on noennut seinämää maalausten kohdalta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halsvuoren_kalliomaalaus

Halsvuori on myös kalliokiipeilijöiden suosima kohde.Yksi nousureitti kulkee juuri maalauksen yläpuolelta.
Kuvassa näkyy aitaus, jolla teosta pyritään suojelemaan. Aitapuussa on myös varoituskyltti.

Yksinäinen kelopuu. Näitä on muitakin. Palokärjet ja ehkä muutkin tikat ovat nakutelleet niihin pesäkolojaan. Taivaalla liiteli korppipariskunta. Oletan niiden pesivän jossain seinämällä, mistä kylläkään en saanut näköhavaintoa.

Halsvuoresta on tehty jo 1700-luvulla hopeamalmilöytö. Sanomalehti Keskisuomalaisessa on kirjoitettu muinaisesta kaivostoiminnasta: Malmion löytäminen näyttää johtaneen lyhytaikaiseen kaivostoimintaan Halsvuoren jyrkänteen tuntumassa jo 1700-luvulla. Kaivoksen vedellä täyttynyt suuaukko sekä sen viereiset 3–4 metrin korkuiset louhintajätekasat ovat edelleen hyvin havaittavissa.
Lähellä vedenpintaa kalliossa oleva muutaman sentin vahvuinen malmijuova on helppo huomata. Keski-Suomen varhaisimmasta kaivostoiminnasta muistuttavilla muinaismuistoilla on suuri historiallinen arvonsa.
Tohtori E. J. Valovirran 1950-luvulla tekemän havainnon ja Keski-Suomi V:ssa julkaiseman artikkelin mukaan vedellä täyttynyt pystysuora kaivosaukko on viitisen metriä syvä. Sen pohjalta lähtee noin metrin läpimittainen hirsirakentein tuettu vaakasuora kaivoskäytävä. Nykyaikaisin kuvausmenetelmin lienee muinaisen kaivoksen koko laajuus mahdollista selvittää.
http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/halsvuoren-malmio-loydettiin-jo-vuonna-1736/1279645

Oletan lehtikirjoituksessa mainitun kaivoksen suuaukon löytyvän tämän jääkuoren alta. Muuta en ainakaan löytänyt.

Louhoskasoissa on monia onkaloita, joissa tiedetään metsänelävien pesineen. Noin puolivälissä seinämää näkyy musta aukko. Onko kysessä syvempi luola? Pitäisi kysellä kiipeilijöiltä.

Vuoren laelta on upeat näköalat yli täysikokoisten kuusten. Aivan edustalla on soistunut metsälampi, jonka avoimen vesialan muistan olevan kuin silmä keskellä suomättäitä. Näin talvella siitä ei oikein saa selvää kuvaa.