maanantai 1. toukokuuta 2017

Saarenmaan retkellä, osa II

Saarenmaan retki laajenee naapurisaarelle Hiidenmaalle.



Lautta Hiidenmaalle kulkee väliä Triigi-Söru. Triigi sijaitsee saaren pohjoisrannalla kutakuinkin Kuressaaren vastapuolella. Sää oli vaihtelevan sateinen ja kolea.

Hiidenmaa (viroksi Hiiumaa, ruots. Dagö) on Viron toiseksi suurin saari. Sen pinta-ala on hieman alle tuhat neliökilometriä. Saaren ja Hiidenmaan maakunnan keskuspaikka on Kärdla. Saarella asuu runsaat 8 000 ihmistä.


Kassari on Hiidenmaan kaakkoiskulmalla oleva saari, jonka etelään työntyvää niemeä kutsutaan nimellä Sääre tirp. Saaren syntytarinan mukaan meri oli vääntänyt saaren paikoiltaan ja se oli irronnut Hiidenmaasta. Sitten se oli lähtenyt ajelehtimaan Soelansalmessa. Silloin ei auttanut muu kuin tehdä siitä Hiidenmaan tytärsaari. Säärenokalla on oma syntytarinansa. Sen mukaan Kassarissa asunut jättiläinen nimeltä Leiger ja Saarenmaalainen jätti Suur Tõll olivat vierailleet toisiensa luona. Erään kerran Suur Tõll oli kieltäytynyt tulemasta Leigerille, ellei tämä rakenna siltaa Saarenmaalle. Leiger rupesi rakentamaan siltaa poikansa Antsin kanssa, mutta työ jäi kesken. (Wikipedia) Tietä niemelle vartioi Leigerin, Suur Töllin veljen patsas


Hiiu Vill, Villavabrik. Täällä voi nähdä, kuinka villaa kehrätään langaksi 1800-luvulta olevilla kehruukoneilla.


Tervetuloa!


Tässä yksi koneista. Lopullinen tulos on villalanka. Vapriikin myymällästä voi ostaa erilaisia villatuotteita vanttuista takkeihin.


Jos ovat koneet iäkkäitä, niin ovat niiden huoltovälineetkin. Öljykannu


Vapriikin naapuri, tyypillinen ruokokattoinen saarelaistalo.


Lounastauko Kärdlassa. Kuvassa matkan "teräväpää" oikealta alkaen kuljettaja Osmo, opas Anneli ja matkanjohtaja Pekka. Vesa kuuntelee ja seuraa katseella.


Nykyinen Ristimägi on molemmilla puolilla (varsinkin vasemmalla) vanhaa maantietä sijaitseva hiekkakumpare, jossa on ristejä. Ristimäen synnystä kuulee erilaisia selityksiä. Nykyään painotetaan eniten yhteyttä Reigin ruotsalaisten karkoitukseen vuoden 1781 elokuussa. Huolimatta Hiidenmaan ruotsalaisten oikeuksista, karkoitti maanomistaja Stenbock 1000 Hiidenmaan ruotsalaista. Katariina suuri allekirjoitti ukaasin, joka antoi ruotsalaisille luvan muuttaa Etelä-Ukrainaan, uusille asutusalueille. Tähän omalaatuiseen tarinaan yhdistetään useita korkeita virkamiehiä, kuten Katariinan suosikki, ruhtinas Potjomkin. Ruotsalaisten oli suostuttava muuttoon. 20. elokuuta 1781 kokoontuivat lähikylien maastamuuttajat Ristimäelle, jossa pidettiin viimeinen jumalanpalvelus kotisaarella. Pystytettiin risti, jonka alla pastori Forsmann luki jumalansanaa. Ilmeisesti silloin pystytettiin myös pienempiä ristejä. Näin jätettiin hyvästit paikalle, joka oli ollut Hiidenmaan ruotsalaisten koti ainakin 400 – 500 vuotta. Vuoden 1782 toukokuussa saapui ’luvattuun maahan’ vähän yli puolet matkan aloittaneista. Alkuaan Ristimäki olikin paikka, johon saarelta lähtevät tekevät ristin. Nykyisin on päinvastoin: ristejä sinne tekevät ensi kertaa saarella kävijät. (http://www.hiiumaa.ee/tuletorn/finnish.php?id=7)
Kuvassa uudempi ruotsalaisten myllynkivistä muokkaama risti tapahtumien muistoksi.


On tainnut olematon mäenkumpare olla myös sotatoimien näyttämönä. Juoksuhaudalta näyttää.


Reigistä tuli itsenäinen seurakunta vasta vuonna 1627, jolloin seurakunta erosi Käinasta. Näitä aikoja on kirjassaan Reigin pappi kuvannut värikkäästi kirjailija Aino Kallas. Kirjan henkilöt eivät kuitenkaan liikkuneet nykyisessä pyhäkössä, vaan vanhassa puukirkossa, joka sijaitsi Reigin kylän mailla. Seuraava puukirkko, jossa oli arkitehtuurisesti jännittävä keskitorni rakennettiin vuoden 1690 paikkeilla korkealle Pihlan mäelle. Kirkko omistettiin Johannes Kastajalle. Seurakunnan enemmistönä olivat ruotsalaiset ja pastorilta vaadittiin ruotsin kielen taitoa.

Nykyäänkin toiminnassa olevan, Jeesukselle omistetun, kivikirkon rakennutti Otto Reinhold Ludvig von Ungern-Sternberg (1744 – 1811) itsemurhan tehneen poikansa Otto Dietrich Gustavin muistoksi. Kirkko vihittiin käyttöön 24. elokuuta 1802. (http://www.hiiumaa.ee/tuletorn/finnish.php?id=9)

Lisää vironruotsalaisista. Nappaa linkkiä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti